Pauli Juhani Pitkänen

Hyvinvointi on yhteinen

 

Itsenäinen Suomi vietti juuri 95-vuotis juhlapäivää, kunnioitettava ikä. Vapaa ja itsenäinen Suomi on lahja. Taloudellisesti keskimäärin voimme erinomaisesti, vaikka olemme nyt virallisessa taantumassa,mutta miten on muu hyvinvointi ? 

Hyvinvointia mitataan kansantaloudessa aineellisesti. Bruttokansantuote on se taloudellinen mittari, millä hyvinvointia on mitattu. Bruttokansatuote on ollut jo yli 20- vuotta vanhentunut, voimassa oleva, mutta aikansa elänyt hyvinvointimittari. Hyvinvointielämämme on 1980-luvun jälkeen laskenut merkittävästi, vaikka bkt on kasvanut, koska GPI lähti kulkemaan alaspäin. Tämä suunta näyttää jatkuvan, jos ei jatkossa huomioida muitakin, kuin taloudellisia arvoja. GPI on aidon kehityksen indeksi, jossa huomioidaan talouden lisäksi, sosiaaliset ja ekologiset arvot. Kestävä talous, ihmisyys ja realistinen luontosuhde antavat GPI:ssä hyvät suuntaviivat ja askelmerkit politiikalle. BKT on reilussa 20-vuodessa 1.5 kertaistunut mutta GPI:ssä aidon kehityksen indeksissä hyvinvointi on puolittunut. Aineellisuuden kasvu on siis syönyt hyvinvointia. Ihmisten perustarpeiden saamisen jälkeen elintason nousu ei ole tuonut onnellisuutta. Tutkimuksen mukaan ikääntyvät ihmiset ovat yhteiskuntamme onnellisemmat ihmiset.

Nyt kun kilpailuyhteiskunta on ajautumassa nykymuodossaan karille, ja haetaan uutta näköalaa, niin GPI tulisi ottaa yhteiskunnan viralliseksi mittariksi, missä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöarvot ovat yhdessä edustettuina. Tässä on ihmisyyden hyvinvoinnin juju, mitä ei pelkästään rahassa mitata, mutta sitä voidaan euroissa arvioida. Pahoinvointi myös syö yhteiskunnan toimivuutta.

Esim. lasten huostaanotot tulevat yhteiskunnalle jälkihoitona todella kalliiksi. Tässä täytyy antaa oikein erityiskiitos Nivalan päättäjille ennalta ehkäisevään työhön panostamisesta.

Laitostamisen linja ei istu nykyaikaiseen yhteiskuntatilanteeseen. Omaishoidon tukien leikkaaminen on täysin väärää yhteiskuntapolitiikkaa. Laitostamiseen johtavaa toimintaa pitää välttää ja kotona tapahtuvaa hoitoa tukea esim. kotihoidolla ja palveluseteleillä.

Äänestysaktiivisuus on laskenut pahoinvoinnin lisääntyessä. Perussyy moiseen mielestäni on kilpailuyhteiskunnassa tapahtunut tuloerojen voimakas kasvu. Suomi on käsittääkseni pohjoismaiden eriarvoisin yhteiskunta. Moni on turhautunut siihen, että poliittinen järjestelmä ei enää toimi tuloja tasaava systeeminä. Tämä on siunausta yksisilmäisestä markkinauskosta, että markkinat hoitavat kaiken. Siihen liittyvät pääoman vapaa liikkuvuus ja valtion ohjauksen heikko rooli.

Perussyy mielestäni tähän poikkeuksellisen voimakkaaseen tuloeron kasvuun on 1993 pääoman ja tuloverojen eriyttäminen. Tätä ratkaisua pidetään kansainvälisesti heikkona. Hyvinvoinnin palauttamiseksi ja tuloerojen lieventämiseksi verotus pitäisi olla kokonaisverotusta.

Pörssiyhtiöiden neljännesvuosisuunnitelmista pitäisi luopua ja siirtyä puolivuotis-suunnitelmiin.

Silloin päästäisiin ”pelle pelottoman” roolista ns. näennäissuunnittelusta lähemmäs todellista suunnittelua ja kestävää taloutta. Henkilöstön hyvinvointi samalla paranisi. Mielikuva- ja kuplatalous johtaa aina velanmaksuongelmiin.

Paikallisuus on tulevaa voimaa. Kaivosteollisuus ja bioenergia ovat ongelmista huolimatta meidän ”uutta nokiaa”. Valtion tuet tulee suunnata fossiilisista aineiden käytöstä uusiutuviin energioihin. Sähköinen äänestysjärkestelmä pitäisi myös ottaa käyttöön.

 

On surullista, että maassamme on nälkäjonoja, vaikka keskimäärin elämme hyvinvointiyhteiskuntaa. Kiitoksia sotaveteraaneille, sotaorvoille , edellisille sukupolville siitä, että saame elää vapaassa ja itsenäisessä isänmaassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Moni on ylipäätään turhautunut poliittiseen järjestelmäämme, joka ei toimi eikä taivu kansan parhaaksi, kansan tahtoon.

Onko blogisti jo antanut kannatuksensa? :)

Oikeusministeriö: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6

Kampanjasivu: www.suorademokratia.fi

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

On totta, että rahanvalta on saanut yliotteen alkiolaisesta ihmisyysaatteesta. Kun kansan ja eduskunnan enemistö äänesti Suomen EU:n, kumarsimme yhteisvastuun yhteiskunnasta kilpailu- ja rahanvallan yhteiskunnalle, jossa ihmisen ääni heikkeni.

Kansanvallan vahvistaminen on paikallaan. Miten on ajateltu edustuksellisen demokratian ja kansanäänetyksen suhdetta ? Pitäisikö eduskunta ja valtuustot lakkauttaa? Minkälaista yhteiskuntaa tässä tavoitellaan ?

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

"Kansanvallan vahvistaminen on paikallaan. Miten on ajateltu edustuksellisen demokratian ja kansanäänetyksen suhdetta ? Pitäisikö eduskunta ja valtuustot lakkauttaa? Minkälaista yhteiskuntaa tässä tavoitellaan ?"

Ei sentään pitäisi ainakaan kokonaan lakkauttaa, sillä ovathan ne vakiintuneita ja kouliintuneita systeemeitä tekemään päätöksiä ja on paljon sellaisia 'juoksevia' asioita, jotka tietysti pitää hoitaa.

Mutta puheena olevalla aloitteella annettaisiin kansalaisilleKIN kanava vaikuttaa asioihin, eli silloin kun 50000 suomalaista allekirjoituksellaan jotain aloitetta kannattaa, se pitäisi haluttaessa voida viedä eduskunnan sijasta päättäjiä sitovaan kansanäänestykseen.

Näin pystyttäisiin muuttamaan sellaisiakin asioita, joita eduskunta (puoluekurin kuristuksessa) ei ole halunnut ottaa päätöksentekoon ollenkaan tai joissa se ei ole halunnut huomioida kansalaisten mielipidettä.

Aloite läpimennessään nostaisi suomalaisen demokratian yleiseurooppalaiselle tasolle, monissa muissa maissahan kansanäänestykset ovat normaali osa päätöksentekoa. Sveitsi nyt parhaana esimerkkinä (jo 150 vuotta), mutta muitakin on paljon. Suomessa kansalaiset eivät saa muuta kuin äänestää edustajaa neljän vuoden välein ja hän sitten tekee kuten puolue käskee, eli usein vastoin ennen vaaleja antamiaan lupauksia.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Presidentti Kekkonen aikanaan hajoitti hallituksen, kun tuli ongelmia. Hän toimi tässä vähänkuin kansanvallan "vahtikoirana". Presidentti Koiviston aikana siirryttiin tietoisesti näihin neljän vuoden hallituksiin.

Tällä hetkellä kerätään nimiä enegiajuomien käyttöä rajoittavan lain saamiseksi yhteiskuntaan. Olen tälle toiminnalle antanut lämpimän kannatuksen. Yhteiskunnan tulee suojella nuoria. Pitäisikö tästä asiasta sitten järjestää kansanäänestys vai eduskuntakäsittely ? Mitkä asiat olisivat eduskunnan päätettäviä asioita, mitkä kansanäänestyuksen ?

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Tämän "Vallan uusjako - sitovat kansanäänestykset käyttöön"- aloitteen mukaan 50000 kansalaista tarvitaan kannattamaan sitä, että aloite menisi kansanäänestykseen. Jos aloite on 'huono', esimerkkinä vaikka "pyöräily kiellettävä kokonaan koska se on vaarallista", sitä tuskin 50000 ihmistä kannattaisi, jolloin se tietenkään ei menisi äänestykseen saakka.

Tai tietysti jo aloitteen tekijät päättävät sen, yritetäänkö aloitetta edes saada äänestykseen, heidän nimittäin pitäisi merkitä aloitteeseen halutaanko sen menevän eduskunnalle (kuten nyt) VAI kansanäänestykseen, mutta siihen vaadittaisiin siis joka tapauksessa se 50000 henkilön kannatus.

Eli kansalaisilla pitäisi olla valta päättää myös siitä, pääseekö joku asia äänestykseen vai ei. Jos päätöksen siitä tekisivät VAIN kansanedustajat tai hallitus, oltaisiin edelleen siinä tilanteessa kuin nyt ollaan, että kansalaisten tahto ei toteudu, kun päättäjät eivät anna siihen mahdollisuutta lainkaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tunnetuin oikeudenkäynti tehtiin,kun kansa huusi Jeesuksen ristille. Hitler nousi valtaan demokraattisesti. Suomessa kieltolaki kumottiin kansanäänestyksessä. Alkoholin tuomat ongelmat yhteiskunnassa ovat lehtitietojen mukaan nykyään käsittääkseni vuotuisen budjettivajeen suuruisia. Islantilaiset sanoutuivat irti kansanäänestyksessä sijoittajien ja pörssiyhtiöiden tuoman velan kansalle maksattamisesta.
Periaatteessa olen kansanäänestyksen lisäämisen kannalla, kun sillä ei loukata ihmisoikeuksia, uskonnon ja sanan vapautta sekä perustuslakia. Alkiolainen aate on ihmisyysaate, ja sen periaate on läheisyysperiaate.Itseään koskevat asiat pitää käsitellä mahdollisimman lähellä, mikä on ihme kyllä EU:kin toimintaperiaate. Esim. kuntauudistus on sellainen, että ei siinä paikallista tasoa kuunneltu, eikä asiantuntoiden arvioille korvaansa lotkautetettu. Taloudellisilla leikkauksilla voidaan tehdä suurta vahinkoa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan.

Miten tälläinen kansanäänestys suoritettaisiin ? Mitä se maksaisi ?
Miten järjestelmä toimii Sveitsissä ja muissa länsimaissa ?

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

"Miten tälläinen kansanäänestys suoritettaisiin ? Mitä se maksaisi ?"

Meillähän on jo kuntavaalit, eduskuntavaalit, EU-vaalit ja presidentin vaalit. Silloin kun sinne äänestyskoppiin menee, voisi mielipiteensä ilmaista useampaankin lappuun useammastakin asiasta samalla kerralla. Koko vaaliorganisaatio olisi siis jo olemassa, lisäkustannusta tulisi vain hiukan pidemmästä ääntenlaskennasta.

Kustannuskysymys tämä siis ei ole ensinkään.

Mitä taas tulee viittaamaasi pelkoon Hitlerin uudesta tulemisesta tai Jeesuksen kohtalosta, niin meidän yhteiskunnassamme mikään ei viittaa sellaiseen. Meillä ihmiset ovat pitkälle koulutettuja, kaikki ovat lukutaitoisia ja tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä ollaan hyvin huolestuneita, eikä suinkaan haluta romuttaa sitä yhtään enempää.

Suomessa ei myöskään esiinny uskonnollista hurmahenkisyyttä ainakaan niin paljoa, että se johtaisi kenenkään kivittämiseen, naulitsemiseen tai ylipäätään edes kaduilla riehumiseen.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Toivotan keräykselle hyvää jatkoa. Muutokseen on tarvetta. Uudistuspyrkimys on radikaali ja merkittävä.Itse olen kansalaisvaikuttamisen lisäämisen kannalla. Keskustaa pyritään uudistamaan enemmän kansalaisliikkeeksi. Kohdaltani näin yhteiskunnallisesti merkittävän ja vaikuttavan asian jätän vielä pohdittavaksi ja keskusteltavaksi. Onko perustuslain uudistaminen ainoa tie vai löytyykö mitään muuta. Yhteiskunnallista tilausta suoralle demokratialle on.

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

"Onko perustuslain uudistaminen ainoa tie vai löytyykö mitään muuta. Yhteiskunnallista tilausta suoralle demokratialle on."

Olen itse tähän ikään nähnyt riittävän monet vaalit ja kuullut riittävän monet lupaukset ja äänestänyt silti aina.. valtaa pitävän puoluekoneiston suunnalta ei ainakaan ole mitään muutosta tulossa joka huomioisi kansalaisten tahdon nykyistä paremmin. Vai onko?

Tilausta demokratialle siis tosiaan luulisi olevan. ;)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

En ole kyllä pelkästään noin kokenut, vaan hallitus kokoonpanoilla on ollut merkitystä. Kun yhteiskunnassa mentiin pelkkiin enemistöpäätöksiin, jota en kannattanut ja määräosasuojat jäi pois, politiikasta tuli tempoileva. Hallituksen linjat saattoivat muuttua vaalitulosten seurauksena ja valtiovallasta tuli politiikan välikappale. Valtiovalta ei välttämättä ole enään heikomman puolella, eikä valitettavasti täysin luotettava johtuen politiikan sisällöstä. Kokoomus esim. luopui parlamettaarisesta kuntauudistuksen valmistamisesta, vaikka uudistus on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska se olisi vesittänyt kokomuksen tavoitteita. Merkittävissä asioissa parlamenttarinen valmistaminen tai määräosasuojat takaavat laajemman asioitten käsittelyn. En sulje suoraademokratiaa tai kansanäänestyksiä pois, mutta lopullista mielipidettä tai kantaa perustuslain muuttamiseen en uskalla ottaa näin nopeasti.

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Mieti toki rauhassa omaa kantaasi, mutta minä jatkan silti omaani. ;)

Otan esimerkin. Tarja Tallqvist keräsi vuonna 2006 neljänsadantuhannen nimen adressin paremman vanhustenhoidon ja hoitajien työolojen puolesta. Nyt, vuonna 2012 vihdoin ja viimein vanhuspalvelulaki on tekeillä, mutta puolueiden keskinäisen kaupankäynnin vuoksi se vesittyi ja hoitajamitoitus jäi sellaiseksi joka se käytänössä on ollutkin. Vaikka laki siis tulee, se ei näy käytännön hoitotyössä yhtään mitenkään, eikä paranna vanhusten oloja mitenkään.

Miten kansalaiset siis voisivat enää sen kummemmin asiaan vaikuttaa? Jos 400 000 ihmisen mielipide ei meillä merkitse mitään, pitää systeemiä muuttaa niin, että se merkitsee yhteensä ainakin enemmän kuin valtapuolueiden johtajien mielipide.

Ja kysyä kaikilta kansalaisilta kansanäänestyksellä, se olisi oikeudenmukaisinta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Todella perusteltu ajatus.Pinnalle nousi hoitajamitoitus , jossa SDP ajoi 7 ja taipui kokoomuksen 5 hoitohenkilöön 10 hoidettavaa kohden. Yllätyksenä minulle tuli tieto näin suuresta kansalaiskeräyksestä. Hallitus kun leikkaa lapiolla kuntien valtionosuuksia ja antaa ruokalusikalla euroja tähänkin lakiin. Huomioitavia asioita päätöksissä on monia. Erityisesti minua haittaa kokoomuslainen uudistuslinja, jos uudistukset yleensä tarkoittaa heikennyksiä. Todellakin 0,5 henkilöä vastaa nykyistä minimitasoa.0.6 taso olisi ollut käsittääkseni parantamista ja kansalaisadressin mielipide olisi tullut ilmeisesti huomioiduksi.Ihmisten ikääntyessä ja eläköityessä hoitotarve ja työn määrä suurenee. Pystytkö arvioimaan, saadaanko lähitulevaisuudessa hoitohenkilökuntaa riittävästi ?
Oma lähtökohtani ja keskustainen maailma pitkälti on sellainen, että laitostaminen ei ole päämäärä. Kotihoidolla ja palvelusetelillä vanhuksia pitäisi hoitaa ja tukea kotona mahdollisimman pitkään. Se on käsittääkseni huokein tapa hoitaa tätä asiaa nykyisessä yhteiskuntatilanteessa.
Kansanäänestys jostain erityisasiasta muun vaalin yhteydessä poistaa yhden asian liikkeen olemassa olon. Kansa sitten kantaa vastuu siitä, mitä enemistöpäätös sitten aiheuttaa, mitä se maksaa ja istuipa asia kokonaisuuteen ja kokonaisvastuuseen miten vain. Siinä mielessä edustuslaitoksen työ helpottuisi, mutta syökö jokin asia sitten toista ?
Tuossa aloinkin käymään historiaa läpi avoimin mielin edustuksellisen ja suoran demokratian suhteesta ja ajattelemaan sekä hakemaan tälle ajalle parasta mallia. Sieltä löytyy tosi mielenkiintoista asiaa. Aiheesta varmasti täytyy kirjoittaa oma juttu, kun perehtyy taustoihin. Äänestysaktiivisuuden pieneneminen on yksi tärkeä peruste muutoksille. :)

Toimituksen poiminnat