Pauli Juhani Pitkänen

Koskiensuojelulaki ja lentävät kalat

Nyt, kun Kollajan allashanketta on lämmitelty, niin muistelen tässä taistelua Ounasjoen suojelusta.

Asuin silloin Kittilässä ja meillä kävi maatalouslomittajana yksi Ounasjoen suojelua ajava aktiivi. Taistelu oli kovaa ja kiihkeää, joka päättyi kansalaisliikkeen voittoon. Näin saatii stoppi siihen, että kaikkia Suomen vapaita jokia ei valjasteta, vaan ne säilyvät luonnontilaisena.

Kittilän kunnanjohtaja ajoi joen rakentamista, niinkuin tekisi siinä tilanteessa lähes vamasti jokainen kunnanjohtaja.

Mieleeni on jäänyt yhdestä tulikivenkatkuisesta kokouksesta ja kunnanjohtajan lausumasta, että kaloilla ei ole vielä siipiä. Tällä hän tarkoitti sitä, että Ounasjoki on Kemijoen sivujoki ja Kemijoki on jo valjastettu.

 

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CCwQtwIwAA&url=http%3A%2F%2Fyle.fi%2Felavaarkisto%2Fartikkelit%2Founasjoki_virtaa_viela_vapaana_29019.html&ei=sTb_UunqLMT_ygOX9YDYBw&usg=AFQjCNHCHyA8OiZmXLxUrWlqhv34yQh5NA

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Muistelen nuoruudessani sitäkin, että voimayhtiöt tai valtio maksoivat pienen korvauksen kalahaitoista. Loukisen vesistö on Ounasjoen yksi suuri sivujoki, joka on nyös Suomen mutkaisin joki. Korvaus tuli siitä, että Kemijoen rakentaminen esti kalojen nousua myös Ounasjoen vesistöön.

Kemijoki OY:lle oli annettu lupa valjastaa myös Ounasjoki, joten sen suojelusta maksettiin korvaukset voimayhtölle.

"2.2 Ounasjoen erityissuojelulaki

Ounasjoen erityissuojelulaki (liite 2) säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä,
ja se tuli voimaan 1.9.1983 eli yli kolme vuotta ennen koskiensuojelulakia. Lainmukaan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Ounasjoessa, siihen laskevissa sivujoissa
ja Ounasjärveen laskevissa joissa ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa.

Rakentamiskiellosta aiheutuvasta korvausvelvollisuudesta säädettiin myöhemmin
koskiensuojelulain yhteydessä.
Korvausmenettely ja -perusteet olivat pääosin samat kuin koskiensuojelulaissa."

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Energiateollisuuden mukaan sähköntuotanto viime vuonna oli 68,2 TWh, josta vesivoiman osuus oli 18,7 % ja tuulivoiman 1,1 prosenttia. Ydinvoima tuottaa perussähkötarpeen, eli sen osuus oli suurin 33,3 prosentin osuudella.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tässäpä luettelo suojelluista kohteista. Alueellisesti mielenkiintoista on se, että Kalajoen alajuoksu on suojeltu lailla.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Keskustassa elää voimakkaana osaksi sokeana pisteenä Kekkosen perintö vesivoiman lisärakentamiseksi. Alla oleva Wikipedian tiedon mukaan Kollajan altaan vaikutus kansantaoudellisesti olisi 1,4 promillen luokkaa Suomen sähkönkulutuksesta. Vihreänä keskustalaisena en kannata koskisotaa moisen asian takia, vaan kannatan tuulivoiman kehittämistä ja lisärakentamista korkeammalle tasolle. Sähkön kulutus maassamme ja teollisuudessa viime aikoina on ollut laskusuunnassa, joten perusteet ovat senkin suhteen heikohkoja.

"PVO:n laskelman mukaan lisäenergiaa olisi saatu 155 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Hankkeen vastustajien esittämien laskelmien mukaan saatava lisäteho olisi jäänyt sataan gigawattituntiin, josta tekoaltaaseen varastoitavien tulvavesien osuus olisi ollut 35 GWh ja joen patoamisesta saatava lisäenergia 65 GWh vuodessa. Hankkeesta saatava sähkömäärä olisi vastannut noin 1,4 promillea Suomen sähkönkulutuksesta ja alle kahdeskymmenesosaa esimerkiksi Rauman kaupungissa vuodessa kulutettavasta sähköstä [8]."

Jouko Koskinen

Hienoja lukuja -- todellisuus on taruja ihmeellisempää:

Saksa poltti fossiileja sähköksi 2013 402,5 Terawattitunnin edestä. Lisäys edelliseen vuoteen 7,7TWh - tuulivoiman lisäys hyvin vähäistä.

Ydinvoimaa yli 90 TWh - jolla on pumpattu vettä pumppuvoimaloille tuulettomien aikojen varalle. Tänä talvena myös myrskyjen rikkomien myllyjen korvaamiseen.

Itellan risupakettitoimitusten hintatuki ei riitä ja Kepun on siirryttävä tuulimyllytukiaisiin kuntien talouden paikkaamiseksi.

No - sama kai se on millä nimikkeellä kuntia rahoitetaan. Paitsi että sama raha suoraan ilman tuuliminareetteja työllistäisi kuntalaisia, eikä pääosin korealaisia ja puolalaisia. Ja voisi halutessa tuottaa jotain myyntikelpoista.
http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Muutama ydinvoimala Kemin ja Vaasan välille toisi hommia lappilaisile kun purkavat vesivoimalat ja ennallistavat virtavedet. Huokeaa energiaa kasvihuoneille. Ei tarvisisi tuoda tomaatteja Tansaniasta saakka.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomi ei ole omavarainen energiantuotannossa. Kun nyt elämme velkaantuvaa aikaa, niin kotimaisen energiatuotnnon kehittäminen tarvitsee syöttövettä vaihtotaseen parantamiseksi.

ks. alla Ilkka Hyttisen puheenvuoro tuulivoimasta.

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1605...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

No nyt haetaan niitä tuulivoimaloiden paikkoja vaarojen ja tuntureiden rinteille Lapissa, vastaa kyselyyn voit vielä vaikuttaa.
http://map.ramboll.fi/palaute/kyselyt/italappi/
Hyttisen maille Jämijärvellä on myös ainakin Hyttisen mielestä pakko saada Tuulivoimala rypäs tuloja tahkoamaan josta myös Hyttinen saisi oman osuuden.
Tämän päivän Kaleva lehdessä on tuulivoimasta kirjoitus: Tunne peittoaa faktat, jossa Hannele Holttinen leimaa vastustajat vääräntiedon levittäjiksi myyteillä jne..
Hannele holttisen rooli STY:n hallituksen varajäsenenä tulisi saada paremmin päivänvaloon.
On ihan eri-asia antaa lausuntoja VTT:n tutkijana kuin STY:n hall.jäsenenä.
Tuulivoima on itsessään kannattamaton sähköntuotantomuoto. Tämä on fakta johon ei Hannele Holttisella riitä faktoja jotka muuta näyttäisi. Tuulivoima tomii yhteiskunnan tukemana niin kauan kuin tukea saa. Velka on noussut jo valtiolta liian korkeisiin lukemiin.

Toimituksen poiminnat