Pauli Juhani Pitkänen

Roskapönttöpuhe

Arvoisa puheenjohtaja,hyvät aatesisaret ja veljet, elämme haastavia aikoja. Aluksi haluan kiittää arvoisaa pääministeriä maakuntahallinnosta ja hallitusta hyvästä ja vastuullisesta toiminnasta kasvu-uran saavuttamiseksi, merkittävästä yhteisestä kilpailukykysopimuksesta ja ministeri Tiilikaista ripeästä päätöksenteosta maanmittauslaitoksen asiassa.

Suomi on elänyt eurossa hyviä ja nyt heikoimpia aikoja. Vanha keskusta vastustikin euroon siirtymistä, jos siitä tulee suppea ja suppeahan siitä tuli. Lähes joka kolmas euro koskettaa ulkomaankauppaa, mikä finanssikriisin jälkeen kahdeksan viimeiseen vuoteen ei ole ollut kannattavaa.

5-6- miljardin kassavajeen peittämiseen verotuloilla vaaditaan noin 12 miljardin kansantulon lisäys, mikä on 6 prosenttia noin 200 miljardin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Kasvuaiheiden, kilpailukykysopimuksen, leikkausten ja säästöjenkin jälkeen johtopäätökseni on se, että valtion velkaantumista voidaan ainoastaan hillitä, ei vähentää. Kansantaloutta johtaa euro ja yhteiskunnalle jää sopeutujan osa, siksi kannatan keskustelua kansallisesta valuutasta.

Mielestäni talouden kivijalka on kansallinen kelluva valuutta suhteessa ympäristöön, sillä se vastaa todellisuutta. Valuuttaputkella, kuten Tanskassa tehdään, voidaan heilahteluja ja lieveilmiöitä hallita. Ihmisyysaatteessa ihmistä palveleva raha joustaa, eikä päinvastoin.

Arvoisa keskusta väki, kannatan hyvistä ehdokkaista..

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tämä puhe jäi pitämättä, kun puheenvuoroaikaa lyhennettin kokouksen etenemisen vuoksi 2 minuutista 1 minuuttiin.

Tässä radikaalissa puheessa haastetaan laskennallisin perustein eurojohtoinen Suomi siitä, että valtion velkaantumista ei ehkä saada katkaistua, ja suositellaan kansallista valuuttaa.

Tästä syystä puhe kehoitettiin panemaan roskapönttöön ja siitä puheenvuorolle tuli nimi, josta kiitän.

Jotkut kyselivät puheen perään, joten se julkaistaan tässä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Varapuhejohtajaehdokkaan pisteellä tutustuin ihmiseen, joka työkseen tekee päivätyötä. Hän työkseen vaihtaa osakkeita, valuuttoja jne. Kysyin Hänen mielipidettä valuutta asiassa. Hän piti kansallista valuuttaa parempana, mutta toi sen voimakkaat heilahtelut ongelmana. Hän myös ajatteli valuutalle rajoja,jolloin mainitsin valuuttaputki sanan. Perusteluna
hän piti keskieuroopan koko teollisuusrakennetta ongelmallisena Suomelle erilaisuutensa vuoksi. Kansantaloudet pitäisivät olla samankaltaisia. Suomesta oli menossa valuttapakoakin ja Suomessa on vain 2-3 osakeyhtiötä, joka kiinnostaa keski-eurooppalaista sijoittajaa.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Euroero ei muuttaisi mitään Suomen nykyisistä ongelmista. Valuutan kelluminen vain antaisi poliikoille ja ammattiyhdistyksille keinon edelleen lykätä rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi tulisi takaisin kaikki entiset markan ongelmat.

Usko euroeroon vapahtajana pahasta vapauttaa uskovan toimimasta perusongelmien ratkaisemiseksi.

Paulin huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta on kyllä perusteltu. Mielestäni kansantalouden on sopeuduttava kansainväliseen kilpailuun, oli sitten euro tai "oma" markka.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Euroero ei sinänsä mitään ratkaise. Jos taloutta hoidetaan huonosti niin yrityksissä kuin yhteiskunnassakin, ei oma valuuta lopulta korjaa mitään. Kyllä lähtökohtana pitää olla osaava talouden hallinta ja sen lisänä oma valuuta, jolla voidaan taloutta kannustaa. Euro tarkoittaa meille kiinteää valuuttakurssia, joka ei toimi hyväksemme.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Totta on, että 90-luvun lamasta selviäminen oli merkittävästi nopeampaa, kuin revalvaatio seikkailujen jälkeen devalvoitiin. Kun kysyttiin, mikä on markan oikea arvo, se pantiinn kellumaan. Kelluva valuutta kyllä vaikuttaa terveeelliseen talouspolitiikkaa. Valuuttaputki lienee paras systeemi, koska siinä vakaus ja joustavuus ovat yhdistettynä.Devalvaatiotahan käytetään pahojen syklien korjaamiseen ja on pienempi paha, kuin esim. suurtyöttömyys.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Suomi teki vuonna 1991 14 % devalvaation ja 1992 markka pantiin kellumaan. Neljän vuoden kellunnassa markka devalvoitui 27 prosenttia suhteessa ecuun. Tämä aikana saatiin Suomi nousuun.

Vientivetoinen elpyminen lähti 1993 vuoden lopulla käyntiin ja koko kansantalous tuli mukana. Ei markan arvon kelluminen alaspäin ollut paha asia, vaan se löysi sille kuuluvan arvon, mitä euro ei tarjoa.

Valtio ja poliittinen järjestelmä teki toki virheitä yrityselämälle markkkinoiden avautumisessa, mutta se ei ole kelluvan valuutan syy, vaan siihen oli pakko mennä.

KootustI voidaan sanoa, että 1990-luvun laman pelasti KELLUVA MARKKA.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Jos 6 prosentin kasvuvaiheesta puolet säästetään ja puolet hoidetaan talouskasvulla, niin pienelläkin usean vuoden kasvulla tuo 3 prosentin raja saavutetaan, mutta koko ajan tapahtuu lisävelkaantumista. Viennistä ei ole apua, joten kasvu ei ole kestävällä pohjalla. Vientiongelman ratkaisu on sitten kotimaisen kysynnän päälle paljon vaikeampi ja mutkikkaampi juttu , kuin osataan arvatakkaan.

Toimituksen poiminnat