Pauli Juhani Pitkänen

Euro on kuollut

Euro on kuollut. Miten niin ? Voiko raha elää ?  Kyllä voi, mutta euron elämän merkit ovat heikot. No, millä elämän merkit olisivat vahvemmat ? Etkö tiedä, minäpä kerron.

Suomen painoarvo eurokorissa on prosentin luokkaa. Siksipä euro ei reagoi mitenkään Suomen kansantaloudellisiin päätöksiin, kuten on Saksan laita. Vaikka päätökset olisivat hyviä tai heikompiakin, niin valuutan arvoviisari ei värähdä, tai jos värähtää, niín sitä tuskin huomaa.

Moni voi pelätä viisarin värähtelyä, mutta sellainen arkuus on turhaa. Eikö se ole elämän merkki ? Kelluvassa markassa valuutta reagoi poliittisiin päätöksiin. Se elää, ja se estää tekemästä heikkoja tai huonoja päätöksiä. Se kontrolloi poliittista päätöksentekoa. Tätäkö politiikot pelkäävät ? Ehkäpä, mutta kansataloudellisesti kellunta antaa oikean arvon Suomen tarpeille, toisin,kuin kuollut euro.

Mitä mieltä olet ? Kumpi olisi parempi kuollut tai elävä vai joki muu ?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Avaatko mitä tarkalleen ottaen kellunta tarkoittaa?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Wikipedian mukaan valuutan arvo muovautuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Euro muodostuu 19 yhteisvaluutan kellunnasta, jolloin ei voida puhua kansallisesta kellunnasta. Tämä sitten syö reippaasti Suomen kaipaamaa kilpailukykyä, kun Suomi on talouskasvultaan euron kaikista heikoimpia maita. Viimeinen tai toiseksi viimeinen vuoden alkupuoliskolla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tarkennatko vielä millä markkinoilla ?

Eli kuka silloin päättää mitkä asiat ovat hyviä asioita ja mitkä ei ?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #7

Helsingin pörssissä, Lontoon pörssissä jne. käsittääkseni meklarit , päivätyöläiset käyvät valuutalla, osakkeilla kauppaa jne. kauppaa, josta muodostuu valuutalle päivän arvo. Siksipä puhutaan kurssin laskemisesta ja nousemisesta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #11

Eli nämä sitten päättävät eduskunnan puolesta. Tervetuloa siis demokratian jälkeiseen aikaan missä velka on uusi hallintomuoto.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #16

Kansallinen kelluva valuutta edustaa kansallista todellisuutta, kun rahaliitto sen vääristää. Kelluvassa kotivaluutassa painaa kansallisuus ja talouden perusta on kalliossa. Euron vääristynyt perusta on hiekalle rakennettu, joka jo natisee myrskyn tullessa.

Suomea ei johda maan hallitus vaan euro, jota maan hallitus ja hallitukset kumartavat. Etkö ole huomannut tätä ?

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Euroja uhkaa sukupuutto, sikäli harvinaisia ne on tämän päivän kierrossa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Sehän onkin merkillistä, että euro kuolleenakin elää.;) Pitäisikö euroa sanoa puolikuolleeksi ?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Talouden vaihtelu on normaalia. Sitä pitää hoitaa siihen sopivilla välineillä. Niitä ovat oma valuutta, rahapolitiikka ja valtion budjetti. Meiltä puuttuu kaksi ensimmäistä tehokkainta.

Ainoa, millä nyt talouden vaihteluun voidaan vastata, on valtion budjetti, palkkojen alentaminen ja työttömyyden lisääminen. Kahdeksan vuoden kokeilun jälkeen voidaan nähdä, että näillä toimenpiteillä ei ole ollut riittäviä vaikutuksia.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Rahan arvon devalvointi tai devalvoituminen on aina tulonsiirtoa palkansaajalta pääomalle, kuten prof. Tauno Tiusanen omassa blogissaan aikoinaan totesi. Kyllä Suomessa on tehty markka-aikanakin huonoja päätöksiä, tehdyt devalvoinnit olivat juuri osoitus siitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Entäs sisäinen devalvaatio? Miten se eroaa valuutan arvon devalvoinnista?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Sisäisen ulkoisen devalvaation ero on kuin yöllä ja päivällä. Päivää valaisee aurinko ja yötä auringonvalosta valoa heijastava kuutamo. Sisäinen devalvaatio on poliittisten valintojen ja laajuuden tulos. Ulkoinen devalvaatio koskee koko yhteiskuntaa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kelluva markka ei ole devalvointi markka, koska kelluva ei edusta entistä kiinteää markkaa ja silloin devalvoinnin merkitys poistuu.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Vellu ; onko kysymyksesi retorinen vai sarkastinen?

Hölmöyttäni yritän vastata siihen.

Sisäistä devalvaatiota yritettiin jo vuosikymmeniä sitten Sorsan, Viinasen , Ahon ja Lauri-pojan , joka munattomuuttaan muni koko yrityksen, kanssa ; ei onnistunut ja pahoin pelkään , että ei onnistu tänä päivänäkään.

Tässä video vuodelta 1998 :

https://www.youtube.com/watch?v=TSngJmYPBCE

Kaiken ´hauskan´ siinä kruunaa Lipposen heitto , muistelen ulkomuistista : .." työmarkkinoiden pitää nyt sopeutua EMU-aikaan ( euroon) , luomme siihen joustavuutta..."

Ei olla sopeuduttu 20 vuodessa...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Se oli tarkasti esitetty juuri sitä kohtaan mitä kirjoitettiin eli:

"Rahan arvon devalvointi tai devalvoituminen on aina tulonsiirtoa palkansaajalta pääomalle"

Sisäinen devalvaatio ei poikkea tuossa kontekstissa mitenkään ulkoisesta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Sisäisessä devalvaatiossa palkanalennus, tehokkuus ei välttämättä näy lopputuotteen hinnassa, joten sen vaikutus kilpailukykyyn on epävarmempaa. Ulkoisessa devalvaatiossa kaikki on varmaa, eikä se jää toiveiden varaan.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Sisäinen devalvaatio on pitkälti poliittinen valinta. Käytännössä se johtaa vähemmän ansaitsevien talouden heikkenemiseen. Suurituloiset ja osinkotuloja saavat näyttävät selviytyvän vähemmillä uhrauksilla.

Ulkoinen devalvaatio kohtelee kaikkia samalla tavalla. Tuontitavaroiden hinta nousee kaikille. Pitistynyt vienti edistää tulonmuodostusta. Kotimarkkinatuotanto elpyy vähäisemmän ulkolaisen kilpailun vuoksi ja parantaa työllisuyttä ja palkanmaksukykyä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Vakavinta tässä jutussa on se seikka, että Suomen poliittinen johto uskoi Suomen pystyvän sisäisiin devalvaatioihin eli palkkojen merkittäviin alennuksiin. Ei ole pystynyt eikä pysty. Muut pohjoismaat tajusivat tämän tosiasian ajattemalla, mutta Suomen "herrat" halusivat löydä päätään kovaan euroon. Kipeää tekee, mutta järki ei ole kasvanut.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllä ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä paikkansa europaineiden tultua käteen. Euro on poliittinen valinta, jota myös ammattiyhdistysliike kannatti. Sitä on vaikea ymmärtää, että miksi ? Oliko palkansaajan asema unohtunut ? Vai oliko ajatus, että kaikkien kansojen proleaatit yhtykää ?

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomen tulisi erota Eu/eurostoliitosta asap. Markka takaisin ja sassiin! Nyt riittää tämä lillukanvarsissa räpeltäminen, mitä nyt tehdään.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomen tulisi erota Eu/eurostoliitosta asap. Markka takaisin ja sassiin! Nyt riittää tämä lillukanvarsissa räpeltäminen, mitä nyt tehdään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Politiikassa on monia muitakin hankkeita, jotka ovat kuolleita, mutta joita silti pidetään elossa. Poliitikot osaavat puhataa ilmaa mihin tahansa. Euro on siinä mielessä kuollut, että poliitikot eivät osaa elää sen kanssa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tätä voitaisiin sanoa niinkin, että politiikot toivat Suomeen sopimattoman järjestelmän. Tälläisia ovat olleet vahvan markan politiikka ja kuntaliitoshapitus, jotka epäonnistuivat.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kuntaliitoksethan onnistuivat sinä mielessä, että monia kuntia on lakkautettu. Se on eri asia seurasiko tästä "onnistumisesta" jotain hyvää.

Seuraavaksi kai sitten sote.

Yksi tärkeä poliitikon ohjenuora on, että epäonnistumisia ei pidä koskaan tunnustaa. Muut poliitikot ja media vain nälvisivät, jos näin tekisi. Parempi painaa eteenpäin kohti seuraavia onnistumisia (tai vaihtoehtoisesti mokia).

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #23

Sote on tarpeellinen, mutta lopputulos jää nähtäväksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #27

Sosiaali- ja terveysasiat ovat välttämättömiä ja tarpeellisia, mutta en tiedä mikä suunnitellussa sote-uudistuksessa olisi tärkeää. Poliitikot ovat lupailleet miljardien säästöjä ym. kauniita mutta ehkä tyhjiä toiveita. Onko jotain sellaista, mikä olisi nyt pielessä, ja jonka suunniteltu uudistus todennäköisesti korjaisi?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #28

Perusidea on erinomainen, jossa vastuu siirtyy kuntapohjalta maakuntapohjalle. Perus-ja erikoissairaanhoito yhdistyvät. Tietojenkäsittely yhdentyy. Kunnille jää tehtäväksi ydintehtävät. Lopputulos jää nähtäväksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #29

Kuten jo arvaatkin, en pidä siitä, että pienten kuntien kuntalaisilta viedään käytännössä oikeus vaikuttaa siihen, missä ja millaisia palveluiita kunnassa on. Perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä on mainostettu, mutta ei tuossa jaossa mitään merkittäviä ongelmia ole ollut. Nyt jakolinja siirtyy uuteen paikkaan kuntien sisällä, ja voi saada vastaavia hallinto-ongelmia aikaan siellä. Suurten yksiköiden tietotekniikkahankkeet ovat usein olleet tosi surkeita. Tuetoteknikkahankkeisiin ei tarvita suurta kokoa, vaan vain järkeä (vaikkapa vain standardirajapinta kommunikointiin). Säästöjä on maalailtu, mutta kukaan ei osaa edes sanoa mistä ne tulisivat. Pääsääntöisesti katson tämän hankkeen olevan osa keskusjohdon keskittämishankkeita, jotka eivät lopu koskaan. Samaa peliä kuin kuntien yhdistäminen ja kaikkinaninen päätösvallan siirtäminen keskuskaupunkeihin (maakuntakeskuksiin, Helsinkiin, Brysseliin). Pienen ihmisen kannattaisi pitää kiinni oikeudestaan vaikuttaa omiin asioihinsa. Saavutettu etu. Jos ei pidä kiinni, halukkaita ottajia kyllä löytyy.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #31

Niin. Muistaakseni tk-palvelut tuli 1990-luvulla kuntien hoidettavaksi. Nyt palataan siihen, että suuremmat hartiat vastaavat kansanterveydestä. Kilpailun tulo kansanterveyden sisälle on ristiriitaista, koska sairastavuutta pitäisi vähentää.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #34

En nyt muista mitä 1990-luvulla muutettiin, mutta kunnilla on ollut kyllä kunnanlääkäreitä pitkään. Leveämmät hartiat on vain mainoslause ja mielikuva, joka ei kasvata käytettävissä olevaa rahapottia yhtään.

Kilpailu voi toimia pääkaupunkiseudulla käyttäjien eduksi, mutta pelkään, että pienen kunnan kohdalla se voi merkitä sitä, että vanhaan terveyskeskukseen ei riitä asiakkaita entistä määrää, ja se sitten suljetaan tai palveluita vähennetään. Oletusarvon pitäisi pienissä kunnissa olla se, että oma terveyskeskus hoitaa. Saa toki mennä hoitoon muuallekin, mutta pienestä lisämaksusta, etteivät palvelut katoa.

Sairastavuutta on vähennetty naapurikunnassa Karviassa niin, että vanhuksille on järjestetty paljon liikuntaa yms. Oikein fiksua. Tuleva sote-uudistus aika todennäköisesti rikkoo tämän mallin, koska sote erotetaan kuntien toiminnasta, eikä intressiä huolehtia vanhusten terveydestä ehkä enää ole. Mainitsinkin jo edellä siitä, että uudistuksessa rajat vain muuttavat eri paikkaan, ja uudet rajat voivat aiheuttaa tällaisia ongelmia.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #35

Erikoissairaanhoito on pienelle kunnalle ja kuntataloudelle todella arvaamaton ja raskas taakka.Tämä koskee erityisesti ikääntyviä kuntia. Tämä asia tasaantuu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #36

Eikö erikoisssairaanhoito ole tasan yhtä raskas taakka ennen ja jälkeen soten? Samat veronmaksajat sen maksavat molemmissa malleissa.

Jos kunta katsoo kustannusten epätasaisuuden olevan itselleen ongelma (satunnaisten kalliiden sairaustapausten vuoksi), se voi jakaa kustannukset naapurikuntien kanssa, voi ottaa vakuutuksen, voi säästää pientä kassaa, tai valtio voi ottaa kalliita tapauksia piikkiinsä. Ei siis edellytä mitään rakenneuudistuksia.

Suunnitellun soten rahoitusmalli on vielä auki. Olen pitänyt valtion rahoituksen suuntaan meneviä ehdotuksia hyvinä (jos siis maakuntasoteen mennään). Jos kunnat joutuvat maksamaan, on keskuskaupungeilla piikki auki kuntiin päin. Jotain tällaista pientä vikaa nykymallissakin on ollut - ainakin sairaanhoidon keskittäminen toi joillekin kunnille karvaita lisälaskuja.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #37

Erikoissairaanhoito laskuttaa asukkaiden mukaan. Mitään tasausjärjestelmiä ei ole olemassa.Uudessa laskutus tulee maakuntamallille. Minä kannatan maakuntamallia irroitetuna kuntakytköksestä, koska lääkärien saatavuus vaihtelee. Nykysysteemissä työterveys on vielä erillään, eli pirstoutuneisuus on heikko juttu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #38

Lääkärien saatavuus on yksi tunnettu ongelma. Meillä päin jotkut pikkukunnat ovat onnistuneet palkkaamaan omia lääkäreitä. Toiset ovat toteuttaneet terveyspalvelunta yhdessä naapureiden kanssa. Viime aikoina on myös siirrytty tilaamaan palveluita ulkoisilta toimijoilta kuten Pihlajalinnalta. Tuon ongelman voi siis ratkasita monella tapaa, eikä siihen tarvita mitään maakuntamallia.

Kaikissa näissä tapauksissa oleellista on se, että kunta saa päättää, millä tavalla haluaa palvelunsa järjestää. Maakuntamallin ongelma on se, että kunnilta vietäisiin oikeus päättää palveluistaan ja parantaa niitä. Niistä tulisi lähinnä kekuskaupunkien niille tarjoamien palveluiden käyttäjiä, ilman oikeutta tehdä mitään (paitsi käyttää pientä ääniosuuttaan maakunnassa), vaikka palvelut huononisivat. Kannatan siis kuntien päätösvallan säilyttämistä, sillä se pitäisi palvelut kuntalaisten haluaman tyylisinä. Minimivaatimus olisi oikeus vaihtaa palveluiden toimittajaa (piiriä), jos yhden toiminta ei miellytä. Mutta nykyinen vapaus järjestää palvelut enemmän tai vähemmän keskitetysti olisi fiksuinta. En ymmärrä keskustan intoa viedä valta pois kunnilta muuna kuin hallintotaktisena vetona, jossa se saattaa saada vahvan poliittisen aseman maakuntakeskuksien uusissa keskitetyissä hallintokoneistoissa.

Työterveys on erillinen ja vähän tarpeettoman eriarvoistavaksi kasvanut nykyjärjestelmän osa. En tiedä mitä sote aikoo sen suhteen tehdä. Voi olla että sille ei uskalleta tehdä mitään. Mieleläni ottaisin askeleen takaisinpäin (työssäkäyvien hyvästä työterveydenhoidosta, rikkaimpien yksityispalveluista ja tavisten huononevista palveluista) suuntaan jossa julkiset peruspalvelut olisivat niin hyviä ja jonottomia, että kaikkien kannattaisi niitä käyttää.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Unelmasi markasta on ainoa asia, mikä on varmasti kuollut. Pysyvästi

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Eikö EU ollutkaan ikuinen, sanoi Presidentti Niinistö ? Rahaliitot eivät ole koskaan olleet ikuisia, onneksi. Voit joutua syömään hattusi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos ei euro niin sitten rupla. Valitse niistä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #32

Olet varmaan pannut merkille sen, että Suomi on räpeltänyt taantuvana itämaana euronsa kanssa 8 vuotta paikallaan tai alaspäin, toisin kuin läntinen Ruotsi. On käynyt niin, kuten sanotaan, "kun kuuseen kurkottaa, niin katajaan kapsahtaa."

Toimituksen poiminnat