*

Pauli Juhani Pitkänen

Vapaakaupan ansa

Tänään kuuntelin radiosta ohjelmaa vapaakaupan välttämättömyydestä ja ihanuudesta, kuinka kaupankäynnillä on suomalalainen hyvinvointi rakennettu. Sotien jälkeen on monenlaisia kauppasopimuksia tehty. Suomi allekirjoitti vuonna 1950 GATT-sopimuksen,1961 Suomesta tuli EFTAN ulkojäsen, EEC-sopimuksen Suomi allekirjoitettiin vuonna 1973 ja sen jälkeen KEVSOS-sopimus ja viimeisenä EU-jäsenyys.

Ohjelmassa haastateltiin talouden ulkosuhteiden osastolta  osastopäälikkö Markku Keinästä. Vaikka asia tuntuu vakuuttavalta, niin minulle se edustaa vain puolitotuutta.Vaikka asia oli perusteltu historiasta ja siinä tuli kaupankäynnin tarpeellisuus hyvin esille. Kauppa tuo  kansakunnalle työtä ja elintasoa, jos se on positiivistä. 

Suomi elää nyt toisenlaisessa ympäristössä. Suomella ei ole omaa valuuttaa, siksipä vanhan maailman asioilla ei ole, kuin harhaanjohtava vaikutus. Tässä haastattelussa ei tätä huomioitu, mikä todella johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Suomen ulkomaankauppa on noin 8 vuotta ollut aleneva ja alijäämäinenkin. Siksipä talouskasvua ei juuri ole tapahtunut ja jos sitä tapahtuu, se on näennäistä, kun se tapahtuu velkaantumisella.  Kun euro on vienyt Suomen kilpailukykyä, niin Suomi ei edes pärjää rahaliitossa, kuinkas sitten vapaakaupassa. Vaapaakauppa siis heikentää Suomen kilpalukykyä ja lisää velkaantumista, koska Suomi menettää alhaisella tasolla olevaa vientiosuutta ja vastaavasti tuonti tulee kasvamaan. Näin minä ymmärrän.

Poliittinen päätöksenteko on ihmisten mielessä menettänyt uskottavuuttaan. Ei aina, mutta siihen usein löytyy perusteet. Pitempään eläneet muistavat vahvan markan seikkailut, kuntaliitos sekoilut, samoin europäätöksen seurauksia olemme maksaneet kielteisessä mielessä kahdeksan vuotta, jota sitten tulee vahvistamaan vapaakauppasopimus.

Jos Suomi irtoaa yhteisvaluutasta ja ottaa käyttöön kelluvan valuutan, niin minäkin pystyisin kannattamaan vapaakauppaa. On epäreilua mennä vapaakauppaa, kun euro tuo 20 prosenttia tai sen ylikin kilpailukykyhaittaa Suomelle. Me kansalaisen sen joudumme sitten maksamaan. Huonot päätökset vahvistavat velkaantumista ja sitten hallituksen leikkaamisen ihanuutta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tullien poistolla parannetaan ihmisten ostovoimaa, jos se näkyy hintojen alenemisena. Toisaalta valtiot vastaavasti menettävät tullituloja. Tulleilla pyritään suojaamaan tuotantoa, jos se on heikoissa kantimissa. Suomeahan sanotaan kapean sektorin maaksi, joten sen mukaan tuotannon monipuolistuminen näyttäisi vaikeutuvan.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Tiedätkö mille tasolle oma valuutta jäisi kellumaan. Minä kyllä uskon, että se olisi hyvin matala taso millä se kelluisi. Saattaisi tapahtua yli 20 prosentin devalvoituminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saattaisi tapahtua yli 20 prosentin devalvoituminen."

Suomen vienti suorastaan räjähtäisi nousukiitoon ja työttömyys olisi vain muisto. Olisipa todella ikävää tuollainen mahdollisuus.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #3

Ei muuten räjähtäisi, ja vaikka hiukan räjähtäisi niin kelluttaisiin yli 20 % kuopassa ja pysyttäisiin hyvin, hyvin pitkään.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

1990-luvulla devalvointi ja kellunta devalvoi markkaa 41 %. Ruotsisssa noin vuonna 2008 kruunu devalvoitui 20 % suhteessa euroon, joka palautti Ruotsin kilpailukyvyn. Suomessa pienempänä, yksipuolisempana tarve olisi ollut suurempi.

Tätä mahdollisuutta Suomella ei ollut, joten Suomi jäi kiinni, jumittui pullonkaulaan. Olen puhunut 20-30 prosentia devalvoitumista, koska taantuma on oli 1990-luvun luokkaa. Kiky ja 0+ ratkaisut ovat tarvetta hieman pienentäneet.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Makkosen sopisi kertoa, mikä olisi se viennin sektori jonka vienti lähtisi vetämään.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ehkä devalvoituminen ei nyt huikeita kasvulukuja toisikaan, niin kyllähän se auttaisi. Tullisuojan poistuminen vaikeuttaa selkeästi meidän yritysten kilpailuasemaa, kun ei ole mitään keinoa vastata äkkiä lisääntyneeseen kilpailuun. Palkkojen alentaminen vain kurjistaa tilannetta.

Pohjois-Amerikan markkinoille meillä ei ole näillä eväillä mitään asiaa, mutta sikäläiset voivat helposti jyrätä meidän kotimarkkinatuotantoa ja lähialueen vientiä. Tuonti lisääntyy, jos vain meillä on rahaa ostaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Granlundin pitäisi huomioida ettei ole mitään alaa mitä Suomessa ei voisi tehdä. Meiltä on siirtynyt paljon tuotantoa muihin maihin kalliin valuuttamme tähden, eniten silloin kun euro oli kalleimmillaan. Ruotsi on voinut pitää paperiteollisuutensa säätyvän valuuttansa ansiosta, Suomi on menettänyt samalla huomattavan osan paperitehtaistaan, paperikoneita on jopa siirretty Ruotsiin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jarmo Makkonen

Suomesta ei ole siirtynyt paperintuotantoa ulkomaille milloinkaan valuutan takia. Paperiteollisuustta siirtyi paperin kasvavan kysynnän maihin jo ennen euroa. Paperikoneet ja muu vientituotanto on siirtynyt sinne missä asiakas ja kuluttaja on.

Mikä idea on kuljettaa paperirulla Kymistä Kiinaan, kun sen paperikoneen voi rakentaa Kiinaan.

Mikä se sellainen Ruotsin "säätyvä" valuutta mahtaa olla ? Euro "säätyy" samalla tavalla. Maailmassa kaikki merkittävät valuutat ovat "säätyviä" valuuttoja.
Paperiteollisuuden suurin myynti tapahtuu euroissa EU alueella ja suomalaisten omistamissa EU alueilla olevissa tehtaissa joissa kustannukset ovat euroissa.

Devalvaatiosta puheenollen, paperin tuotanto- ja logistiikkakustannukset nousisivat devalvaation verran (energia ja kuljetus), koska energia ja kuljetus maksetaan valuutalla. Kaikki tuonti- ja raaka-aineet, kemikaali, kuljetus ja tullimaksut nousisivat devalvaation verran. Siihen katoaisi vientiteollisuuden devalvaatioetu.

Palkat putoaisivat vaihdettaviin verrattuna devalvaation verran ja pian alkaisi palkankorotusrumba ja sen myötä näennäinen devalvaatio olisi syöty.

Hyväksi lopuksi vielä blogistille. Jos vapaakauppasopimuksia ei olisi Suomen vientiteollisuuden tullimaksut nousisivat merkittävästi ja nostaisi vientituotteen hintaa. Suomen kaltaisen, viennistä riippuvaisen maan, pystyssä pysyminen perustuu vapaakauppasopimuksiin.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #10

"Mikä se sellainen Ruotsin "säätyvä" valuutta mahtaa olla ? Euro "säätyy" samalla tavalla. "

Ruotsin valuttakurssi määräytyy Ruotsin taloudellisen kyvyn mukaisesti. Euro säätyy lähinnä Saksan ja Keski-Euroopan talouden perusteella. Siinä ei Suomen talous paina yhtään mitään. Nythän tämän meille kiinteän euron vaikutus on selvästi näkyvissä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #11

Erkki Laitinen

Euro ei ole kiinteä valuutta. Euro on kelluva valuutta, eli sen kurssi suhteessa maailman muihin valtavaluuttoihin määräytyy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Euron arvon tärkein mittari on sen valuuttakurssi Yhdysvaltain dollariin nähden.

Maailaman kaupasta lähes 80 % käydään dollareilla ja eurolla. Ne ovat maailman vaihdetuimmat valuutat.

Euron dollarikurssi on euron olemassaolon aikana vaihdellut voimakkaasti: vuoden 1999 alussa 1 euro oli hiukan alle 1,20 dollaria, mutta vuoden 2000 lokakuun lopulla 1 euro heikkeni tähänastisen historiansa alimpaan arvoon, noin 0,83 dollariin. Sen jälkeen euro vahvistui vähitellen (väliaikaisista laskukausista huolimatta) niin, että 15. heinäkuuta 2008 yhden euron arvo oli tähänastisen historiansa korkein, lähes 1,60 dollaria.

Nyt euro on heikentynyt voimakkaasti ja dollarin ja euron arvo lähentelevät pariteettia.

Minua aina kummastuttaa, että eläkeläiset haluavat devalvoida Suomen valuuuttaa. Sehän merkitsisi eläkkeiden alentumista devalvaation verran.

Täällä on nyt arvioitu 22 % devalvointia. Meidän eläkeläisten kulutus kohdistuu lähinnä kulutustavaroihin, elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Ne ovat valtaosin tuontitavaraa ja ainakin niiden kotimainen tuotanto on riippuvainen ulkomaisesta energiasta ja raaka-aineista. Kaikki hinnat noususivat tuon devalvaation verran, mutta varmuudella eivät eläkkeet.

Eläkeläisen ja vähävaraisen turva on euro, maailman toiseksi eniten käytetty valuutta.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen Vastaus kommenttiin #14

Euro on Suomelle käytännössä kiinteä valuutta. Meidän taloudellinen aktiviteettimme suuntaa valtaosin euroalueelle. Meidän pitäisi nyt devalvoida, mutta se ei ole mahdollista. Joudumme toteuttamaan sisäistä devalvaatiota, joka vain vahingoittaa taloutta. Euron hintamuutos dollarriin nähden ei vaikuta meidän euroalueen kauppaan. Dollaripohjainen kauppa meillä on vähäisempää.

Devalvoituminen ei nosta kotimaan hintoja, ainoastaan tuontihinnat nousevat. Vientihinnat laskevat ostajamaissa ja kotimainen tuotanto saa lisämahdollisuuksia nousseiden tuontihintojen johdosta. Tottahan viinit ja ulkomaan matkat kallistuvat. Kenelle nyt mikäkin sitten on tärkeintä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #10

"Suomesta ei ole siirtynyt paperintuotantoa ulkomaille milloinkaan valuutan takia."

Juuri tällä hetkellä siirretään yhtä paperikonetta Valkeakoskelta Ruotsiin, mikään muu ei ole selittävä tekijä kuin Ruotsin valuutta. Suomessa on vähentynyt paperinteko puoleen samalla kun Ruotsi on lisännyt paperintuotantoaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #12

Jarmo Makkonen

Tervasaarella oleva Billerudin omistama paperikone siirretään Ruotsiin integroimalla paperikone Skärblackassa selluntuotantoon. Yhtiön tiedotteen mukaan parantaa huomattavasti kannattavuutta. Kartonkikone saa jatkossa sellunsa sisäisellä hinnalla omalta pihalta.

Tervasaaressa tuotanto perustui sellun ostoon joka teki tuotannosta kannattamatonta. Siirtopäätös vaikuttaa 55 hengen työhön.

Toinen väitteesi on myös perätön. Paperintuotanto väheni euroopassa eniten juuri Ruotsissa:

Pappersproduktionen minskar mest i Sverige i Europa. Ökar i flera länder
Publicerad: tors, 2016-08-18

Produktionen av papper i Sverige minskade med 5 procent 2015, vilket är den största minskningen bland de sex största pappersproducerande länderna i Europa. I flera länder ökade tvärtom pappersproduktionen, som i Tyskland, Italien och Spanien.

Enligt den senaste finska statistiken har massa- och kartongproduktionen i Finland ökat kraftigt det senaste halvåret jämfört med samma period 2015.

I Europas femte pappersproducerande land Spanien var produktionstillväxten som störst. Där ökade produktionen av papper och kartong med 2,6 procent. I Italien var tillväxten nästan lika markant. Enligt Aspapel är Spaniens pappersindustri nu på väg att återhämta sig.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Politiikan pitää antaa, luoda edellytyksiä, kilpalukykyä viennille. Hallitus ei ruudin keksiä muuten kuin investointiavustuksien kautta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset