*

Pauli Juhani Pitkänen

Julkinen kiitos

Tässä haluan julkisesti kiittää Keskustan varapuheenjohtajaa hyvästä ja konkreettisesta esityksestä osakeyhtiölain muuttamiseksi palkkiomaksujen käsittelyssä. Ehdotuksessa esitetään, että palkiot käsiteltäisiin yhtiökokouksessa hallituksen sijasta, jonka näkemys on joskus kapea-alainen. Asian jatkokäsittely jää sitten oikeusministeri Antti Häkkäsen harkintaan.

Tässä yhteydessä esittäisin keskustelua ns. kvarttaalitaloudesta. Onko tälläinen talousmuoto riittävän hyvä työtekijöiden, työnantajan, yhteiskunnan ja sijoittajan näkökulmasta. Mehän olemme saaneet nähdä senkin, että menestyvä yritys vähentää väkeä, että tulevaisuus tulisi sitä varten turvattua. Kun käsittelemme kriittisesti edellistä perustetta, voinee jokin yhtyä siihen näkemykseen, että tässä haetaan maksimaalista voittoa osakkeenomistajille ja sijoittajille, sillä yhtiön tärkein tavoite on tuottaa voittoa.

Ehdotan keskusteluun siitä, että onko mahdollista neljännesvuositulosta pidentää pitemmälle aikajänteelle.

Käytännössä vaihtoehdoksi silloin tulisivat kolmannes- tai puolivuotiskatsaus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kun olen kuullut kokemuksia kvarttaalin vaikutuksista, niin ne eivät ole pelkästään hyviä. Kurssien ylläpito korkealla tasolla edellyttää jatkuvaa kehittämistoimintaa. Aina se ole tarpeellistakaan, mutta ulospäin pitää näyttää siltä, että hyvin menee myös tulevaisuudessa. Tälläinen lyhytjänteinen suunnittelu syö ja kysyy yrityksen johtoa ja voimavaroja.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Henkilöstö joutuu joustajan osaan. Välillä on töitä niin paljon, että tuntuu siltä, keritäänkö niitä tehdä. Vastaavasti välillä tulee lomautusjaksoja. Käsittääkseni tämä on kvarttalouden seurausta. Onko teillä kokemuksia asiasta ?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Sijoittaja sijoittaa pörssiyhtiöön varoja voiton toivossa. Kasvava ja voittoa tuottava yritys lienee sijoittajlle hyvä kohde. Aina voitto ei kuitenkaan ole voittoa, kun odotusarvot eivät siinä täyty.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Yhteiskunnan kannalta olisi hyvä, että yritys tuottaisi voittoa ja olisi ns. kasvuyritys. Silloin sijoitettu pääoma jäisi kotimaahan, eikä valuisi yrityksen ulkomaanosastolle. Sijoittamisella ei taida olla kotimaata.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Taidat olla keskustapuolueen jäsen, yksinpuhelu ainakin on hallussa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Entinen keskustalainen, mutta tässä vähän kyseenalaistan kvarttaalitalouden mielekkyyttä ja tuon asiaa eri näkökannasta esille keskusteluun.Jospa joku uskaltaisi heittoihin kommentoida. Ihmisillä kyllä on omakohtaista kokemusta. Onko itsestään keskustelu outoa ?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sinänsä täysin epäoleellinen muutos. Jos hallitus palkitsee ylintä johtoa vastoin omistajien enemmistön tahtoa, yhtiökokous voi kyllä vaihtaa vaikka koko hallituksen. Hallituksen pitää toimia omistajien edun mukaisesti ja omistajien luottamus säilyttäen. Muutoin ei ole jatkamisen edellytyksiä.

Hallitusammattilaistenkaan työhistoriassa ei näytä hyvältä, jos siellä alkaa näkymään kovin usein, että heidät on vaihdettu sen takia, että he ovat toimineet vastoin omistajan tahtoa ja etua.

Joten kyllä tuota Kulmunin ehdotusta on syytä harkita kaikilta puolilta eikä suinkaan suinpäin edetä Finnairin tapauksen nostattaman tunnekuohun pohjalta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Olen toista mieltä asiassa. Laajempi keskustelu asiasta on paikallaan, jossa huomioidaan myös työntekijöiden vaikutus tulokseen ja mikä on heidän ansiokehityksensä.

Liberalistisen taloupolitiikan heikkoja kohtia pitäisi vahvistaa, että se palvelisi kokonaisuutta paremmin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Työntekijähän se toimitusjohtajakin on. Hänellä on yleensä aika suuri merkitys yrityksen ja sitä myötä sen työntekijöiden ansiokehitykseen ja omistajien tulonmuodostukseen. Jos johto tekee huonoja päätöksiä, koko lafka menee nurin eikä jaa jaettavaa sen kummemmin omistajille kuin työntekjöillekään.

Sen takia yleensä mieluummin vaihdetaan johto kuin työntekijät. Johtajien tehtävä taas on palkata hyviä työntekijöitä. Kukin omalla hierarkiatasollaan. Sitä ei tee hallitus eikä yhtiökokous.

Joten olen edelleen sitä mieltä, että on aika epäoleellista, tekeekö ylimmän johdon palkkiosopimukset hallitus vai yhtiökokous. Hallituksen tehtävä on tehdä yhtiökokous tyytyväiseksi. On yhtiökokouksen munattomuutta, jos hallitus tekee mitä huvittaa ja yhtiökokous ehkä nurisee mutta hyväksyy.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kummassa olisit mieluummin töissä, pörssiyhtiössä vai toisenkaltaisessa yrityksessä ?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olen ollut töissä molemmissa yritystyypeissä. Työntekijän kannalta niissä ei ole oleellista eroa. Jos yritys menestyy, työntekijänkin on hyvä olla. Jos yrityksellä on vaikeaa, työntekijälläkin on vaikeaa.

Jos yritys toimii typerästi, ensimmäisenä lähtevät parhaat työntekijät, koska silloin on vielä mahdollista tehdä lähtöpäätös itse.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Hyvä kuulla tälläinen neutraali kokemus. Olen kuullut toisenlaistakin ihmisiltä ja radiosta. Varmaan on monenlaista, mutta mitä mieltä olet kvarttaalin pidentämisestä ?
Näen alla olevaan päivän lehden kysymyksiin kaksi vastausta. Kvarttaalin muuttaminen pdemmäksi ja Katri Kulmunin esityksen

http://www.hs.fi/paivanlehti/12082017/art-20000053...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #13

Yleensä ihmisillä on tapana tuoda esille huonoja kokemuksia, harvemmin hyviä, vielä harvemmin neutraaleja.

Ei kvartaali ole kuin mittausfrekvenssi. Voi olla, että on aloja, joilla dynamiikka on niin hidasta, että tulosraporttien tekeminen neljännesvuosittain ei ole järkevää.

Onhan pörssiyrityksillä toisaalta velvoite ilmoittaa oleellisista kurssikehitykseen vaikuttavista muutoksista myös raportoinnin välillä.

Ei neljännesvuosiraportointi kuitenkaan ole se ongelma vaan sen virheellinen tulkinta. Pitäisi osata tulkita kohinaista dataa eikä aina tehdä johtopäätöksia maksimivahvistuksella.

Toimituksen poiminnat