Pauli Juhani Pitkänen

Oliko rahaliittoon liittyminen laitonta ?

Eduskunta päätti  äänin 151-43 hyväksyä  18.11.1994 Esko Seppäsen ponnen, että rahaliittoon, eli kolmanteen vaiheeseen liitytään "erillisen esityksen perusteella." Tätä oli hyväksymässä Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö.

Erillistä lakiesitystä rahaliitosta ei tullut, vaan hallitus antoi asiasta tiedonannon, joka hyväksyttiin ääniin 135-61.

 

Päämisteri Paavo Lipponen totesikin, että hallitus on saanut äänestyksessä luottamuksen ja Emua  aletaan viemään eteenpäin. 

Siis rahaliitosta ei äänestetty, vaan hallituksen luottamuksesta.

 

Mitä sanoo perustuslaki ?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Vuoden 1919 peruslaki sanoo näin :

72 §

Suomen rahasta säädetään lailla.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Jos nyt ollaan aivan tarkkoja, niin tuo tarkoittaa sitä, että Suomen rahasta päätetään jollain muulla lailla, kuten rahalailla:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930358

Rahalakia voidaan muuttaa eduskunnan normaalin lainsäädännön mukaan ja tämä tarkoittaa sitä, että rahalaki voitiin kumota yksinkertaisella enemmistöllä. Toisin sanoen euroon siirtymisellä EI rikottu perustuslakia.

Sinun olisi pitänyt pistää tämä linkki alkuperäisen perustuslain sijaan, sillä pykälää 72. muutettiin vuonna 1991:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911077#...

"72 § Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään."

Tuo sinänsä ei kuitenkaan todista, että perustuslakia olisi rikottu, sillä aloitusviestissäsi oleva kohta "Erillistä lakiesitystä rahaliitosta ei tullut, vaan hallitus antoi asiasta tiedonannon, joka hyväksyttiin ääniin 135-61." viittaa siihen, että euroon liityttiin perustuslain säätämisprosessin kautta. On hyvä huomata, että (135/200) * 100 on 67.5 prosenttia kun vähimmäisvaatimus on 2/3 eli 66.7 prosenttia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Rahalakia voidaan muuttaa eduskunnan normaalin lainsäädännön mukaan ja tämä tarkoittaa sitä, että rahalaki voitiin kumota yksinkertaisella enemmistöllä."

Ensiksi pitäisi muuttaa perustuslakia vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Tähän ei löytynyt -95 eduskunnasta vaadittavaa enemmistöä ja siksi hallitus rikkoi perustuslakia. Ei perustuslakeja voi vain kumitella ja unohtaa sekä aloittaa muka tyhjältä päydältä niinkuin lakia ei olisi ollut olemassakaan.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #26

"Ensiksi pitäisi muuttaa perustuslakia vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Tähän ei löytynyt -95 eduskunnasta vaadittavaa enemmistöä ja siksi hallitus rikkoi perustuslakia. Ei perustuslakeja voi vain kumitella ja unohtaa sekä aloittaa muka tyhjältä päydältä niinkuin lakia ei olisi ollut olemassakaan."

Suomen vuoden 1919 perustuslaki viittaa vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen 67. pykälä sanoo seuraavaa:

"67§ Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä."

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#...

Suomi liittyi EU:hun tammikuun 1. päivä 1995 ja ulkoministeriön mukaan Suomi liittyi suoraan EMU:n toiseen vaiheeseen:

https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-tie...

"LIITTYESSÄÄN EU:N JÄSENEKSI vuonna 1995 Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen. Tällä vaiheella tarkoitetaan eri maiden talouksien lähentämistä siten, että EMUn kolmas vaihe eli yhteiseen rahaan siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti."

Suomessa pidettiin eduskuntavaalit 19. maaliskuuta 1995:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1995

Varsinaisesta EMU:n liittymisestä ja euron käyttöönotosta päätettiin 17.04.1998:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi...

Perustuslakia voidaan muuttaa yhden eduskuntakauden aikana, jos saadaan muutoksen taakse 5/6 kansanedustajista TAIKKA eduskuntakaudella, jos enemmistö tukee sitä ja se jätetään vaalien yli lepäämään. Vaalien jälkeen sen pitää saada 2/3 kannatus, jonka se sai vuonna 1998. Toisin sanoen perustuslakia ei rikottu, vaikka muuta väität.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #32

"Perustuslakia voidaan muuttaa yhden eduskuntakauden aikana, jos saadaan muutoksen taakse 5/6 kansanedustajista TAIKKA eduskuntakaudella, jos enemmistö tukee sitä ja se jätetään vaalien yli lepäämään. Vaalien jälkeen sen pitää saada 2/3 kannatus, jonka se sai vuonna 1998. Toisin sanoen perustuslakia ei rikottu, vaikka muuta väität."

Toisaalta väitetään, että Väyrysen jarruttelun takia vanha eduskunta ei saanut asiaa käsittelyyn ja lepämään, ja uusi eduskunta sai jonkin lausujan vakuutuksen, että 2/3 riittää, vaikka olisi pitänyt ollla 5/6.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

72 §

Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään.

Mitään lainsäätämistä ei annettu, vaan tiedonanto luottamuksesta. Samalla käveltiin Esko Seppäsen eduskunnan hyväksymä ponsi lakiesityksestä nurin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #27

Ei millään pahalla, mutta jos esität, että Suomen liittyminen EMU:n oli laiton, niin sinulla on sen suhteen todistustaakka. Ainoat "todisteet", joita esität, ovat omia väiteitäsi. Niillä ei pitkälle pötkitä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #37

Esitän vaaliväittelyssä nousseen keskustelun aiheen. Oma raha on itsenäisyyden yksi symboli ja rahan arvo on talouden tärkeimmistä kulmakivistä. Markasta luopuminen on niin merkittävä asia,että EU-kiimassa se kierrettiin. Poliittisena ihmisen ajattelen, että laki olisi ehkä vaatinut sen 5/6 enemistön ja siitä sen tähden luovuttiin ja tehtiin vain tiedonanto hallituksen toimesta , mikä ei vaadi niin suurta enemistöä. Tämä keskustelu on hyvä siinä mielessä, että tässä tieto,taitotaso nousee.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Luosto:

"Tuo sinänsä ei kuitenkaan todista, että perustuslakia olisi rikottu, sillä aloitusviestissäsi oleva kohta "Erillistä lakiesitystä rahaliitosta ei tullut, vaan hallitus antoi asiasta tiedonannon, joka hyväksyttiin ääniin 135-61." "

Perustuslakia ei säädetä tiedonnannolla, vaan perustuslain vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä.

Rahalaki liittyi tavallisena lakina Suomen Pankin toimintaan, joten se voitiin säätää tavallisena lakina.
Rahalakiin tosin liittyy laittomuus elokuusta 1992 lähtien.
Presidentti Koivisto otti yhteyttä oikeuskansleriin, jotta ei tule vääränlaista tulkintaa. Oikeuskansleri ei siis saanut puuttua laittomuuteen.

Koivisto järjesti 1990-luvun laman tarkoituksella, jotta ETA:an/EY:hyn/EMU:un liittyvät lait saadaan helposti läpi.
Laitomuuta laittomuuden jälkeen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #33

"Perustuslakia ei säädetä tiedonnannolla, vaan perustuslain vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä."

Luotan enemmän siihen, mitä ulkoministeriö sanoo, koska he sanovat, että Suomen liittyessä EU:hun oli tarkoituksena myös liittyä myös EMU:n. Jos luet aikaisemman viestini läpi, niin siinä on selkeä aikajana, mitä todellisuudessa tapahtui.

"Rahalaki liittyi tavallisena lakina Suomen Pankin toimintaan, joten se voitiin säätää tavallisena lakina. Rahalakiin tosin liittyy laittomuus elokuusta 1992 lähtien. Presidentti Koivisto otti yhteyttä oikeuskansleriin, jotta ei tule vääränlaista tulkintaa. Oikeuskansleri ei siis saanut puuttua laittomuuteen."

Rahalaki oli normaali laki, jonka eduskunta saattoi milloin tahansa kumota, jos se osoittautuisi tarpeelliseksi. Vuoden 1919 perustuslaki sanoi seuraavaa markasta vuoden 1992 muutoksien jälkeen 72. pykälässä:

"72 § Suomen rahayksikkö on markka. Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään."

Niin silloisen perustuslain kuin myös rahalain mukaan silloin Suomen valuutta oli markka.

"Koivisto järjesti 1990-luvun laman tarkoituksella, jotta ETA:an/EY:hyn/EMU:un liittyvät lait saadaan helposti läpi. Laitomuuta laittomuuden jälkeen."

Ei millään pahalla, mutta Koivisto EI järjestänyt 1990-luvun alun lamaa tarkoituksella. Laman keskeisin syy oli Suomen idänkaupan ja Neuvostoliiton romahtaminen, koska Suomi oli vientivetoinen kansantalous. Ei Koivistolla ollut valtaa kaataa Neuvostoliittoa. Koivisto saattoi hyvinkin olla taitamaton esim. rahamarkkinoiden vapauttamisen ja vahvan markan politiikan suhteen, mutta se on täysin toinen asia kuin väittää, että hän tahallaan ajoi Suomen talouden lamaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #38

Kyllä 1980-luvun lopun vahvan markan hallitus ja revalvointi on kansantalouden kannalta ns. pähkähukkutoimi, kun puhuttiin 30 %:n devalvoinnista eli markan yliarvostuksesta, niin revalvoitiin muistaakseni 4 prosenttia, mikä syvensi lamaa.

Kun valtion budjetti saadaan alijäämäiseksi, se antaa valtioneuvostolle valtaa kiertää 5/6 enemistöä, kun on poikkukselliset olosuhteet.1990-luvulla puhuttiin euro-kuntoon saattamisesta, eli kansantalouden alasajosta kansantalouden kannalta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #33

Jaakkola, nyt tulee liian paksua pajunköyttä, 90-luvun laman juuret ovat aivan muualla kuin presidentin kansliassa. Jos on hiukankin tietoa Suomen vientiteollisuuden yksipuolisesta rakenteesta niin ymmärtää miksi kansainvälinen lama tai taantuma juuri Suomea eikä esimerkiksi Ruotsia niin kovasti kurittaa. Ei Suomi Koiviston aikana mikään diktatuuri ollut jossa presidentti määräsi kaiken.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #49

Hallitusmuodon 33 §:n mukaan presidentti määräsi ulkopolitiikasta. ETA-/EY-/EU-politiikka koski myös Suomen raha-, oikeus- ja sisäpolitiikkaa.

Lama oli tehtävä, jotta Suomen ainutlaatuinen perustuslaki saatiin jo etukäteen ETA-/EY-EU-mukautettua.

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg antoi haastattelun Länsi-Savo-lehdelle 3.11.1988:
”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”

Toinen päiväys L-Savo-lehden uutiseen on 4.11.1989. Kumpikohan päiväys pitää paikkansa?
Revalvaatio tehtiin maaliskuussa 1989.

Ruotsi säästyi laman kurimukselta, koska EY:n direktiivi pankkien vakavaisuudesta ei koskenut Ruotsin pankkien vakavaraisuuden nostamista 8 %:n tasolle.
Vakavarsisuus oli Koiviston määräyksestä nostettava direktiivin edellyttämälle tasolle eli pankkien pelastamiseksi saattamalla yrityksiä konkurssiin.

ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitettu pankkien vakavaraisuuden nostamismääräys koski vain Itävaltaa ja Suomea.

Itävallan toimista en tiedä, mutta Suomen tiedän. Koiviston konklaavin salainen muistio 6.5.1992 on tästä todiste.

Valuuttalainaa ottaneet Suomen yritykset oli listittävä pankkien hyväksi.
Ruotsissa yrityksille annettiin mahdollisuus lainavelvoitteiden suorittamiseen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #51

Revalvaation päiväys on 17.3.1989.

Päiväystä googlettaessani löysin tämän, jota en ennen ole lukenutkaan

https://www.oikeusmurha.fi/wp-content/uploads/2016...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #51

#51. Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns.Koiviston konklaavissa?
https://karjalankuvalehti.fi/images2/pankkikriisi_...

Mauno Koiviston maanpetossyyte nurin - Syynä "Koiviston konklaavi":
https://www.nykysuomi.com/2017/05/17/mauno-koivist...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #62

Kiitos Kari!

Onpa käräjäoikeuden päätös mielenkiintoista tekstiä...

https://i0.wp.com/www.nykysuomi.com/wp-content/upl...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #63

Katsoitkos vireilletulopvm ja päätöspvm?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pitkänen, tässä on Hallitusmuoson 72 §:n päivitys, jota Mauno Koivisto ei huomannut.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911077

Niinpä hallitusmuodon 72 pykälästä tuli ulkopolitiikasta määränneelle presindetille ongelma, joka ratkaistiin 20.12.1993 tekaistulla valheella, EMU-varaumalla, jota ei ollut olemassakaan.

Eduskunnalle valheella syötetty EMU-varauma löytyi salaisesta pöytäkirjasta.
Ks. http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

1.3.2000 tuli voimaan uusi perustuslaki, joka korvasi aikaisemmat, myös 1919 perustuslain.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hyvä, että myönnät edes sen. Tässä, vanhassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä, uudessa Perustuslaissa ei mainita rahayksikön nimeä.

Markka oli sidottu milloin ruplaan, milloin hopeaan, milloin kultaan, milloin valuuttakoriin, milloin EMU:un. Rahayksikön nimeksi tuli euro vasta 1.1.2002.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Elääkö maan laittomuuden tilassa, kun Paavo Väyrysen aloite rahaliitosta kansanäänestyksenä tai vaihtoehtona eduskuntakäsittelystä torpattiin ?

Onko laittomuus saanut vallan ?

Rakennetaanko maata lailla ?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Etkö enää luota Väyryseen kun kyselet laittomuuden perään? Väyrynenhän syytti istuvaa presidenttiä rikoksesta. Jäikö sinulle Väyrysen viesti epäselväksi vai etkö luota Väyrysen kykyyn arvioida rikoksen täyttymistä?

Kun Väyrynen syytti tv-tentissä Niinistöä rikoksesta, kerrotko, mikä oli se tuomioistuimen langettama lainvoimainen tuomio, mihin Väyrynen viittasi? Minulle asia jäi vähän epäselväksi eikä tuomiota löydy Niinistön CV:stäkään. Vai valehteliko Väyrynen? Mitä se kertoo mielestäsi ehdokkaasta joka valehtelee ja solvaa toista ehdokasta väittämällä tämän syyllistyneen rikokseen?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Asiallinen kysymys. Lakiesitystä markan muuttamisesta euroksi ei tullut , vaan hallituksen luottamuskysymys.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #28

MTV3 on toista mieltä kanssasi:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi...

"Suomi Emuun äänin 135-61

KOTIMAA JULKAISTU 17.04.1998 19:13

Eduskunta on hyväksynyt Suomen liittymisen talous- ja rahaliitto Emuun. Hallituksen Emu-linjaus sai eduskunnan tuen tänään äänin 135-61."

Kannattaa myös huomata, että 135/200 on enemmän kuin 67,5%, joten Suomen kyllä Suomi liittyi EMU:n perustuslainmukaisesti, kun alustavasti Suomen ajatuksena liittyessäänn EU:n ja ennen vuoden 1995 vaaleja liittyä EMU:n toiseen vaiheeseen ja sitä kautta kenties myöhemmin euroon.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ainakin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 16.10.1994 asiaa kysyttiin Suomen kansalta. Äänioikeutetuille lähetetyn äänestysoikeusilmoituksen yhteydessä lähetettiin valtioneuvoston kaksisivuinen tiedote Euroopan unioniin jäsenyydestä, jossa kerrottiin Euroopan Unionista, yhteisestä turvallisuus- ja ulkopolitiikasta sekä rahaliitosta, jossa tavoiteltiin yhteisvaluuttaa.
Tässä on linkki tiedotteeseen: https://www.eduskunta.fi/pdf/sekalaiset/VN-tiedote...

Eurokriittiset ovat esittäneet erilaisia virheitä ja laittomuuksia liittymisprosessissamme Euroopan unioniin. Mahdollisen juridisen virheen tai jopa laittomuuden suhteet juna on jo mennyt, koska rikoksen vanhenemisaika on Suomessa maksimissaan 20 vuotta. Toisaalta kriitikotkin ovat esittäneet lähinnä kysymyksiä. Konkreettisin oli Paavo Väyrysen kansalaisaloite vuosi sitten em asiasta, mutta se ei johtanut mihinkään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä tuo rahaliitto ja jopa tulevaisuudessa mahdollinen yhteinen budjetti tuossa tiedotteessa tarkkaan selostettiin.

Kansan antaman mandaatin perusteella hallitus teki päätöksen ja tiedonannon jälkeen sai todellakin laajan eduskunnan luottamuksen.

Rahasta säädetään lailla ja niin on euronkin kohdalla menetelty.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Jokseenkin valikoivalta tai väärin ymmärretyltä näyttää kommentoija liittämäänsä linkkiin nojaten esittää väitteen "....äänestysoikeusilmoituksen yhteydessä lähetettiin valtioneuvoston kaksisivuinen tiedote Euroopan unioniin jäsenyydestä, jossa kerrottiin Euroopan Unionista, yhteisestä turvallisuus- ja ulkopolitiikasta sekä rahaliitosta, jossa tavoiteltiin yhteisvaluuttaa."

Lukien tuon linkissä olevan tiedotteen, niin ei siinä kyllä sanallakaan kerrota tai mainita eurovaluuttaan siirtymisestä mitään. Tuon tiedotteen mukaan kansalaisilta on kysytty neuvoa-antavassa äänestyksessä:
"Kansalaisilta kysytään, tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopimuksen) mukaisesti. Lopullisen päätöksen tekee Suomen jäsenyydestä EU:ssa tekee eduskunta." Ei kuten kirjoitat kysytyn yhteisvaluutan tavoittelusta.

Noin hataralla tiedoilla on kansalaisia hämätty oikein perusteellisesti, kun onkin myöhemmin hallituksessa päätetty euroon liittymisestä vain tiedonannolla. Kyllä kansalaisille olisi tullut suoraan kertoa, että samalla kun äänestetään neuvoa-antavasti EU:hun liittymisestä otetaan kanta myöskin valuutan vaihdosta eli eurovaluutaan siirtymisestä.

Kyllä Väyrynen on oikealla asialla. Mitä sitten tulee rikoksen vanhenemiseen, johon viittaat, niin entäs maanpetoksellisen toiminnan vanhenemisaika tulleeko kyseeseen?)?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Höpö höpö Sirpa - et näköjään edes lukenut tiedotetta!

Tiedotteessa sekeästi lukee kyllä " Tulevaisuuden tavotteena on talous- ja rahaliitto. Sen on määrä johtaa yhteensovitettuun talous- ja rahapolitiikkaan, kiinteisiin valuuttakursseihin, yhteuseen rahapolitiikkaan ja keskupankkiin sekä myöhemmin yhden, yhteisen valuutan käyttöönottoon."

Jos nyt muistellaan lähes neljännesvuosisadan takaisia asioita niin kesäkuussa 1994 Vasemmistoliitto Claes Anderssonin johdolla teki jopa välikysymyksen rahaliittotosta ja EMU oli esillä niin uutisoinnissa kuin politiikassa päivittäin.

Tässä on pari linkkiä - näitä on kyllä pilvin pimein - joista näkyy miten tuolloiset poliitikot käsittelivät asiaan:

UaVM 9/1994 - HE 135/1994
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 9 hallituksen esityksestä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä https://www.edilex.fi/mt/uavm19940009

Ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä keskiviikkona 2 päivänä marraskuuta 1994

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/poytakirja/Docum...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #7

Niinpä. Jos tiedotteessa mainitaan tulevaisuuden tavoitteena, mutta siitä ei kuitenkaan tuon tiedotteen mukaan kansalaiset saaneet äänestää neuvoa-antavassa äänestyksessä vaan äänestettiin siitä kuten tiedotteessa selvästi sanottaan EU:hun liittymisestä. Kyllä tuossa yhteydessä olisi jo pitänyt mainita valuutan äänestämisestä tai sitten kun euroa alettiin ajaa maamme valuutaksi, olisi pitänyt järjestää uusi äänestys. Tuolloin olisi toteutunut kansalaisten tiedotteessa mainittu tulevaisuuden tavoitteesta mielipiteen ilmaisu/kannanottaminen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Tiedotteessa ei todellakaan mainittu mitään uuden kansanäänestyksen järjestämisestä tai tarpeesta koskien rahaunionia. Siksi sen järjestämättä jättäminen on ollut aivan lain pykälien mukaan toimimista.

Finanssipolitiikkaan ja kansantaloudellisiin ratkaisuihin ei rivikansalaisella ole samanlaista kompetenssia kuin talouden asiantuntijoilla, joita hallituskin kuuntelee päätöksiä tehdessään aina Suomen etua silmällä pitäen.

Tuo euroliitos on enemmistölle ennen kaikkea tunnekysymys. Jos Suomen valuutan nimenä olisi säilynyt "markka", niin EMU-kytköksen kulloisiakin vaikutuksia analysoisivat ainoastaan asiantuntijat. Laajoille kansanjoukoille riittäisi se, että rahaa kutsutaan "markaksi", niin kuin sitä kutsuttiin vuosina 1998 -2001 ilman, että tuon markaksi kutsutun euron ilmentymä olisi kansaa mitenkään häirinnyt.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

"Tiedotteessa ei todellakaan mainittu mitään uuden kansanäänestyksen järjestämisestä tai tarpeesta koskien rahaunionia."

Kai joku maininta pitäisi olla koska perustuslaissa kirjataan Suomen rahayksiköksi markka? Hukattiinko perustuslaki laittomasti tekemättä uutta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Silloin kun perustuslaissa luki Suomen rahayksikön olevan "markka", se myös oli markka. Markka oli tosin sidottu EMU:un jo ennen euroksi muuttumistaan, mutta ennen rahayksikön nimenmuutosta muutettiin myös perustuslakia perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"mutta ennen rahayksikön nimenmuutosta muutettiin myös perustuslakia perustuslain säätämisjärjestyksessä."

Sinä varmaan sitten pystyt esittämään lakiesityksen muutoksesta ja eduskunnan päätöksen? Kukaan muu ei ole vielä tähän pystynyt.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Älä naurata. Pitääkö sinulle joka toinen viikko kertoa sama asia.

Jos joku pystyy todistamaan, että toivoessaan "erllistä esitystä" eduskunta vaati joko erillistä lakia tai kansanäänestystä, keskustelua voidaan jatkaa. Muuten tämä on naurettavaa höpötystä. Eduskunta hyväksyi euron käytännössä jo keväällä 1998 äänin 135–61.

Uusi perustuslaki hyväksyttiin kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa, vanhan perustuslainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Documents/ljl_1+...

Teksti hyväksyttiin eduskunnassa 1998, jätettiin lepäämään; hyväksyttiin lopullisesti 1999; ja tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen jälkeen perustuslaissa ei ole mainittu rahayksikön nimeä. Hopeaan, ruplaan, kultaan, valuuttakoriin ja lopuksi EMU:un, milloin mihinkin, sidottu markka vaihdettiin euroksi 1.1.2002.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #68

"Uusi perustuslaki hyväksyttiin kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa, vanhan perustuslainsäätämisjärjestyksen mukaisesti."

Sinulla on vahvaa epä-älyllisyyttä mukana väitteissäsi koska unohdat kaiken oleellisen. Suomen rahayksikkö ja Suomen Pankin oikeudet hävitettiin noin vain ilman eduskunnan tietoa eikä uudessa perustuslaissakaan näitä mainita. Ei tässä olle toimittu perustuslain säätämisjärjestyksessä koska näistä ei koskaan äänestetty eduskunnassa, ne vain unohdettiin ja oltiin tekevinään uusi laki tyhjästä, kuin meillä ei hallitusmuodossa mainittua markkaa koskaan ollutkaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #69

Saatiin vielä joulukuussa vuoden komediavoittaja: "ilman eduskunnan tietoa". Mikähän elin Suomessa säätää perustuslait ja hyväksyy hallituksen tiedonannot? Kenellä ja millä valta on, niin vanhojen kuin uusien perustuslakien mukaan?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #13

Kuikka, voihan sen noinkin tietenkin ajatella eli siten kuin se parhaaksi sopii omaan mielipiteeseen eurosta. Tosiasiassa kuitenkin maan hallitus rikkoi voimassa ollutta perustuslakia. Perustuslain mukaan maamme valuutta oli markka, eikä tuosta markan poistamisesta ja euron käyttöön ottamisesta ole säädetty perustuslain mukaisessa järjestyksessä. Toisekseen valuutan vaihtaminen on niin suuri perustuslaillinen toimenpide, että siitä olisi ilman muuta tullut kysyä kansalaisten mielipide, sillä EU:hun liittymisen yhteydessä annettiin ymmärtää valuutan vaihdon olevan tulevaisuudessa mahdollinen (Ruotsi ei vaihtanut valuuttaansa). Se että muutos toteutettiin vain hallituksen tiedonannolla kuvastaa haluan toimia "pimeästi" tässä kohtaa, jotta edelleen päästiin eu ytimiin laajemmin(tässä kohtaa voi vapaasti nauraa pyrkimyksille, sillä päätösvalta maallamme on mitätön). Eduskunta ei saanut edes lailla säätää perustuslain muutosta valuutan kohdalla.

Tosin perustuslakiamme on EU:n aikana käytetty hyvin venyttäen paerustuslain kirjainta eli tarkoitusta. Näin ainakin kun otettiin vastattavaksi toisen jäsenmaan velkoja. EUjäsenyyskin piti väkisin viedä perustuslakiimme, aikka siihen ei olisi ollut mitään pakottavaa tarvetta. Näin siis toimii vastuuttomasti meidän päättäjät. Aina siten kuin se omalle päättäjänasemalle on jollain tapaa eduksi (vrt Katainen).

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #13

Siinä puhutaan tulevaisuuden tavoittesta yhteinen talousliitto ja rahaliitto. Siinä ei kielletäkkään asiaa, mutta kansallista lainsäädäntöä liittymissopimuksessa pitää noudattaa.

Tästä tavoitteesta pitää päästä eroon ja saatava kurssi muutettua. Kun ei äänestä europuolueita ja äänestää kotimaan asiota ajavia liikkeitä, muutosta alkaa tapahtumaan. Euroeropolkua pitää alkaa suunnittelemaan, joya muuan raha-asioden asiantuntija piti täysin mahdollisena, kun luovaa ajattelua käytetään valtioden välillä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #11

Niin ne tarinat muuttuvat - aiemmassa kommentissasi totesit, että "ei siinä kyllä sanallakaan kerrota tai mainita eurovaluuttaan siirtymisestä mitään" eli et edes lukenut sitä.

Nyt edelleenkö ongelmana on muka se, että "tuossa yhteydessä olisi jo pitänyt mainita valuutan äänestämisestä " - jos viitsisit lukea tiedotteen niin siitä löytyy jopa sanat yhteisvaluutan käyttöönotto.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #18

"jos viitsisit lukea tiedotteen niin siitä löytyy jopa sanat yhteisvaluutan käyttöönotto."

Ei maininta tiedotteessa ole sama asia kuin laki. Perustuslain muutoksissa täytyy noudattaa perustuslain säätämisjärjestystä ja tämä on jätetty tekemättä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #22

Tuo tiedote jaettiin ennen kansanäänestystä. Vasta kansanäänestyksen jälkeen lopputuloksen selvittyä lähdetiin toteuttamaan rahaliittoa.

Tässä linkissä on Suomen perustuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Nykyinen Suomen perustuslaki, joka oli säädetty ja tasavallan presidentti vahvistanut jo vuonna 1999, tuli voimaan 1.3.2000. Suomen laillisen rahayksikön nimen muuttuessa markasta euroksi 1.3.2002 noudatettiin voimassa olevaa perustuslaikia. Voimassa olevan perustuslaki ei tunne markka-nimistä rahayksikköä eikä euro ole perustuslain vastainen.

Vanhan perustuslain voimassaolon aikana ja hiukan sen jälkeenkin Suomen laillisen rahayksikön nimi oli markka, kuten tuolloinen perustuslaki asian ilmaisi. Tuo perustuslaki kumoutui uuden perustuslain voimaan tullessa.

Suomen markka itseasiassa puikahti nyt jo kumoutuneesaan perustuslakiin vuonna 1991. Sitä ennen perustuslaissa todettiin ainoastaan, että Suomen rahasta säädetään lailla. Suomen markan ura Suomen perustuslaissa ei näytä olleen kovinkaan historiallinen.

Suomi on hyväksynyt kansainvälisen liittymissopimuksen perustuslain säätämässä vaikeutetussa ja perustuslaillisessa järjestyksessä. Liittymissopimuksen pohjalta on ollut oikeutettua ryhtyä mm. rahalain kumoaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ja lainsäädäntötoimiin, jotka on astuvat voimaan lainmukaisessa järjestyksessä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #29

Eurottajat muuttivat lain, kun sinne markkakin välillä saatiin. Kyse on politiikasta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #18

Miksi väität etten lukenut? Olenhan kirjoittanut mitä tuossa tiedotteessa on kansalaisille kerrottu perusteeksi mistä äänestetään. Olen siis lukenut tiedotteen kokonaan sanasta sanaan. En voi ymmärtää miksi kansalaisten pitäisi tulkita joskus tulevaisuudessa eteen tulevan valuutan vaihtaminen samalla huomoitavaksi neuvoa-antavassa äänestyksessä. Ei se valitettavasti näin pimeästi voi mennä. On suoraan kerrottava mistä äänestetään. Pelkästään kertomalla että äänestetään EU:hun liittymisestä ei ole ollut totta. Eihän Ruotsikaan vaihtanut valuuttaansa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ehdotus laiksi"

Joko löysit tämän lain?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Osaako Jarmo etsiä itse yhtään mitään?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #12

Eikö? Jatka vain etsimistä, kyllä se sieltä löytyy.

Vinkki:

Tälläinen teksti löytyy Finlexistä (joka tuskin kertoo sulle yhtään mitään).

1. Nykytila
1.1. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
Yleistä

Maastrichtissa sovittiin helmikuussa 1992 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (perustamissopimus) muuttamisesta Euroopan unionia koskevalla sopimuksella (unionisopimus), joka tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993. Unionisopimuksella lisättiin perustamissopimukseen muun muassa talous- ja rahaliittoa (EMU, engl. Economic and Monetary Union) koskevat artiklat. Unionisopimukseen kuuluu lisäksi erillisiä pöytäkirjoja, joihin sisältyvät muun muassa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö (perussääntö) sekä Euroopan rahapoliittisen instituutin (ERI) perussääntö. Perustamissopimukseen sisältyvistä artikloista osaa sovelletaan heti ratifioinnin tapahduttua, osaa EMU:n toisen vaiheen aikana ja loppuja EMU:n kolmannen vaiheen aikana.

EMU:n toinen vaihe alkoi vuoden 1994 alusta ilman Euroopan yhteisöjen toimielinten nimenomaista päätöstä. Toimet, joihin jäsenvaltion on tullut ryhtyä ennen EMU:n toisen vaiheen alkamista, liittyvät pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten poistamiseen ja monivuotisten, EMU:n toteuttamiseksi tarvittavien talouspoliittisten ohjelmien hyväksymiseen. EMU:n toisen vaiheen aikana jäsenvaltioiden on kiellettävä julkisen sektorin keskuspankkirahoitus, pyrittävä välttämään liiallisia julkisen talouden alijäämiä sekä ryhdyttävä toimiin, joilla turvataan jäsenvaltion keskuspankin itsenäisyys.

EMU:n toinen vaihe on siirtymävaihe, jonka aikana toteutettava talouspoliittinen yhteistyö luo edellytykset osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen sisältyvään yhteisen rahan alueeseen (euroalue). ERI aloitti toimintaansa EMU:n toisen vaiheen alussa. ERI ei tee kansallisia keskuspankkeja sitovia rahapoliittisia päätöksiä. ERI:lla on kuitenkin keskeinen asema euroalueeseen siirtymistä koskevassa valmistelutyössä ja erityisesti valmistauduttaessa Euroopan keskuspankin (EKP) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustamiseen.

Madridissa joulukuussa 1995 pidetyssä kokouksessa Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden 1999 alusta.

Valtioneuvosto antoi 24 päivänä helmikuuta 1998 tiedonannon eduskunnalle Suomen osallistumisesta euroalueeseen. Eduskunta on 17 päivänä huhtikuuta 1998 äänestänyt suuren valiokunnan mietinnön pohjalta hallituksen tiedonannosta ja päättänyt, että Suomi osallistuu euroalueeseen. Valtion tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto päätti 2 päivänä toukokuuta 1998 määräenemmistöllä talous- ja valtiovarainministereiden kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston suosituksista, ja ottaen huomioon komission ja ERI:n lähentymisraportit sekä Euroopan parlamentin lausunnon siitä, mitkä jäsenvaltiot ottavat yhteisen valuutan käyttöön vuoden 1999 alusta ja mitkä jäsenvaltiot jäävät valtioiksi, joita koskee poikkeus.
Neuvoston asetukset siirtymisestä euroon

EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden 1999 alusta, jolloin kiinnitetään peruuttamattomasti euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen kahdenväliset kurssit ja kunkin valuutan kurssi suhteessa euroon. Euron käyttöön ottamisesta säädetään tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1103/97. Asetus tuli voimaan 20 päivänä kesäkuuta 1997. Lisäksi siitä säädetään euron käyttöönotosta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98, jäljempänä euroasetus. Asetus tulee voimaan vuoden 1999 alusta. Tuolloin eurosta tulee itsenäinen valuutta. Kansallisista rahayksiköistä tulee euron alayksikköjä. Neuvoston asetuksissa määrätään oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen vastaavuus euroyksikköjen ja kansallisten rahayksikköjen kesken. Kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat säilyttävät asemansa laillisina maksuvälineinä kunkin asianomaisen jäsenvaltion alueella siihen saakka, kun euromääräiset setelit on otettu käyttöön. Vuoden 1999 alusta euroyksikkö on laillinen maksuväline tilirahana. Euroyksikkö otetaan käyttöön heti alkuvaiheessa ainakin EKPJ:n rahapolitiikassa ja uusissa valtionlainoissa.

Viimeistään vuoden 2001 lopussa euromääräisiä seteleitä ryhdytään laskemaan liikkeeseen ja EKPJ ryhtyy vaihtamaan kansallisia seteleitä niitä vastaan. Viimeistään kuusi kuukautta myöhemmin kansalliset rahayksiköt on korvattu kokonaan euromääräisillä maksuvälineillä kaikissa euroalueeseen osallistuvissa jäsenvaltioissa ja siirtyminen yhteiseen rahaan on viety päätökseen. Kansalliset setelit ja metallirahat menettävät asemansa laillisina maksuvälineinä, ja euroalueella vain eurosetelit ja -metallirahat ovat laillisia maksuvälineitä. Tämän jälkeen kansallisia seteleitä ja metallirahoja voidaan vielä vaihtaa kansallisissa keskuspankeissa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #19

Tarkennuksen vuoksi haluan huomauttaa sekä keskusteluketjun EU:n kannattajille ja vastustajille, että tiedonanto ei ole lainsäädäntöä eikä sillä ole voinut olla juridista merkitystä euroalueeseen liityttäessä. Siinä olisi voinut teoriassa lukea vaikka "haista paska". Ainoat juridisesti ratkaisevat dokumentit siitä, onko menetelty oikein vai väärin, ovat eduskunnan hyväksymiä lakeja, jotka on luonteestaan riippumatta hyväksytty joko perustuslain tai tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Luonnollisesti lakien oli täytynyt tulla voimaan ennen kuin niitä sai panna täytäntöön.

Eurovaluutan tapauksessa kyseessä oleva sitova lainsäädäntö on Suomen perustuslaki (731/1999) ja Laki rahalain kumoamisesta (215/1998).

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Tässä on gradu vuodelta 1997. Tämän pro gradu-tutkielman ”Talouden häiriöt ja Suomen EMU-ratkaisu” tarkoituksena oli arvioida Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymisestä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksen teoreettisena taustana on optimaalisen valuutta-alueen teoria, jonka mukaan maa, jolla on merkittävästi muita rahaliiton maita erilaisempi.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

€urosta löytyy varmaan pari runoakin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Tässä on Vasemmistoliiton välikysymys EMUsta, jonka Claes Andersson esitti eduskunnassa toukokuussa 1994. Siinä esitetty kritiikki on osittain samaa mitä vieläkin esitetään: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/poytakirja/Docum...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kommenttiketjussa jotkut yrittävät etsiä hallintokoneistomme tavoin sanamuodoista oikeutusta perustuslain selville rikkomisille. Toisin sanoen valtiopetoksille, jotka rikoksina eivät vanhene.

Vastaavia esimerkkejä on muitakin, mm. Valmiuslaki vuodelta 2011, joka vastoin perustuslakia hyväksyttiin muutettuna. Perustuslakivaliokunnan oman lausunnon mukaan sekin olisi voitu hyväksyä vain muuttamattomana.

On kuitenkin osoittautunut hankalaksi saada näitä asioita oikeudelliseen käsittelyyn ja rikoksiin syyllistyneitä vastuuseen. Siihen tullee muutos vasta sitten kun petoksien kanssa eläminen käy ylivoimaisen kalliiksi kansakunnalle.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Hupsista! Suomessa valtiopetos on rikos, jolla väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkomalla yritetään kumota tai muuttaa Suomen valtiosääntö taikka muuttaa valtiojärjestystä. Valtiopetokseen syyllistyy myös se, joka yrittää väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkailemalla syrjäyttää Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.

Voisiko Timo kertoa missä yhteydessä EU prosessissa on käytetty tai uhkailtu väkivallalla?

Eurokriitikot käyttävät perusteluissaan ns käänteistä todistustaakka, jossa heitetään ilmaan väitteitä ja nyt muka syntyy velvoite kumota ilmeen heitetty väite.
Ei se niin mene - kyllä väitteen esittäjällä on myös tuo todistustaakka. Kannattaa vaikka tutustua Paavo Väyrysen kansalaisaloitteeseen ja sen käsittelyyn Perustuslakivaliokunnassa. Väyrynen esitti asoita ja ne kumottiin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Osallistuin muutama vuosi sitten Suomen johtavien oikeusoppineiden vetämään oikeuspoliittiseen seminaariin, jossa muotoutui lohduton yleiskuva koko oikeudenkäytöstä ja perustuslaillisuudesta erikseen. Ne perustuvat nykyisellään pääosin poliittisiin tulkintoihin, eli Suomi ei täytä oikeusvaltion kriteerejä. Juridinen pallottelu on sinänsä turhaa, jos legitiimiys romuttuu kansan silmissä.

Se oli yksi monien muiden syiden ohella muuttooni ulkomaille, mutta pidän sen verran isänmaastani, että soisin sen löytävän keinot oikeudellisen ja poliittisen järjestelmänsä välttämättömiin remontteihin. Valheessa elämiselle kun tulee lopulta taloudellinen hintalappu, jonka sanelema pakko on turhan kova kaveri. Niitä kipujahan te nyt siellä koko ajan kärsitte ja vasta alku on nähty.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #35

Timo mihin muuhun perustuslailliset tulkinnat voivat tukeutua kuin poliittisiin kantoihin, sillä perustuslakivaliokunnan kookoonpano muodostuu eduskuntapuolueista suhteellisesti. Kaivattaisiin kovasti erillistä puolueetonta asiantuntijoista koostuva perustuslakituomioistuin.

Täyttä polittista tulkintaa oli myös aikoinaan euroon liittyvät päätöksen teot tulkitsemalla perustuslakia niiden puoluieden aatepohjalta, jotka ovat EU:n solidaarisuutta ja integraatioita ajamassa. Näitä puolueita ovat varsinkin kokoomus, rkp, demarit ja myös osa keskustalaisista.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #35

No hyvä - sitten varmaan käyt tekemässä rikosimoituksen valtiopetoksesta esittämiesi väitteiden perusteella.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Rahaliittoon liityttiin laillisesti. Sen mahdollistivat laki rahalain kumoamisesta (215/1998) ja Suomen perustuslaki (731/1999), jotka olivat molemmat voimassa ennen kuin euro oli käytössä käteisvaluuttana. Asiasta tarkemmin tässä vanhassa blogikirjoituksessani. Vuoden 1994 EU-kansanäänestyksellä ei oikeudellisesti ollut mitään merkitystä, koska se ei ollut sitova.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Viittaamallai rahalailla ei sinänsä ole vielä tehty päätöstä eurovaluutan käyttöönottamisesta vaan ko. päätös koskee Suomen Pankki ja sen toimintaa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980214
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documen...

Vasta tuossa mietinnössä (linkki 2) sanotaan "Valtioneuvosto on antanut tiedonannon eduskunnalle (VNT 111998 vp) Suomen osallistumisesta
euroalueeseen. Eduskuntaa pyydetään ottamaan kantaa Suomen euroalueeseen osallistumisesta tiedonannon perusteella."
HE:een valiokunnan mietinnössä on tehty kaksi vastalausetta, joista vastalause2 keskustan Mari Kiviniemen allekirjoittama on mielestänihyväksytty eduskunnan 3. käsittelyssä.
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?...
"Huomautus
*) Lain 4 ja 15-17 §:ien voimaantulo 1.5.1998

Muilta osin lait tulevat voimaan, kun Suomi

perustamissopimuksen 109 I artiklan mukaisesti osallistuu

yhtenäisvaluutan alueeseen."

Mistähän löydät eduskunnan lakiehdotuksen käsittelyn eurovaluutan käyttöönottamisesta? Vain näin toimien olisi toimittu perustuslain mukaisesti. Pelkkä tässä rahalain säätämisen yhteydessä kerrottu hallituksen tiedonanto ei kyllä riitä kun eduskunta on ko. lain 3:ssa käsittelyssä jättänyt eurovaluuttaan siirtymisen avoimeksi (ei päätetty samassa yhteydessä).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olihan sillä rahalailla sellainen merkitys, että se sisälsi perustuslain ohella pykälän siitä, että Suomen rahayksikkö on markka. Tämä olisi aiheuttanut juridisen ongelman, ellei sitä olisi kumottu ennen eurovaluutan käyttöönottoa. Kuten ylempänä totesin, tiedonanto ei ole lainsäädäntöä eikä sillä näin ollen voi olla ratkaisevaa merkitystä oikeudellisessa arvioinnissa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #45

Älä Nummelin kirjoita mustatuntuu-juttuja.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #46

Millä edellytyksillä sitten Suomi voisi lainsäädännöllisesti oikeaoppisesti liittyä tärkeisiin länsiliittoumiin kuten tähän mennessä EU:hun, euroalueeseen ja Schengenin sopimukseen ja ehkä tulevaisuudessa NATO:on? Nyt asia on hoidettu niin, että näistä on maiden johdon kesken sovittu ja parlamentit sopimukset ratifioineet lainsäädännön keinoin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #47

Ei millään edellytyksellä, koska ETA- ja EU-jäsenyydet olivat ristiriidassa Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien kanssa.

Siis HM 1 ja 2 pykälistä tuli kuolleita kirjaimia.

Kyse on valtiopetoksesta, Suomen päätösvallan luovuttamisesta maan rajojen ulkopuolelle.

Tiesikös Nummelin, että Maastricht-aiheet - yhteisen rahan ja puolustuksen sekä EU-perustuslain velvoitteet - sinetöitiin EU-ministeriryhmän kokouksessa jo 20.12.1993.
Pöytäkirja ja liitemuistio määrättiin salaisiksi. Erkki Tuomiojan ansiosta kyseiset asiakirjat vapautuivat salassapidosta huhtikuussa 2001.

Eivät edes kansanedustajat tienneet salaisista asiakirjoista, joten miten kansalaiset olisivat tienneet jäsenyyden velvoitteet?

Jo lokakuussa 1992 hyväksytty ETA-sopimus vaati Hallitusmuodon ja Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista. Nämä muutokset päivättiin 10.12.1993 Suomen perustuslakiin, jolloin eduskunnan päätösvalta EY:stä tuleviin säädöksiin lakkasi olemasta.

Tässä dokumentit eduskunnan päätösvallasta:

Hallitusmuodon 33 §:n tekstiin lisättiin 10.12.1993 kohta a:

Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.
Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”

Lähde: Suomen laki II, 1996, Suomen Hallitusmuoto 33 a §, (Laki 1116/10.12.1993)

Mitä tarkoitetaan tekstillä " Eduskunta osallistuu..., ...siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään."?

Vastaus löytyy Valtiopäiväjärjestyksestä

Valtiopäiväjärjestys 54 b § (10.12.1993/1117)

"Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa."

Päivitys Perustuslaki 2000:ssa

"97 § Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa.

Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."

Eduskunnan täysistunnossa siis vain keskustellaan - jos puhemiesneuvosto niin katsoo - EU:ssa tehtävistä määräyksistä, mutta ei tehdä päätöstä!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #48

Höpö höpö!

Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen talous- ja rahaliitto EMU:un. Hallituksen EMU-linjaus sai eduskunnan tuen huhtikuussa 1998 äänin 135-61.

EMU:un liittymistä tukivat hallituspuolueiden kansanedustajat kuutta lukuunottamatta ja lähes koko oppositio äänesti vastaan. Hallituspuolueiden edustajista vastaan äänestivät vasemmistoliiton Jaakko Laakso, Reino Laine ja Pentti Tiusanen, vihreiden Irina Krohn ja Erkki Pulliainen sekä SDP:n Heikki Rinne.

Keskustaopposition riveistä lipesi kansanedustaja Vuokko Rehn, joka äänesti tyhjää. Opposition riveistä hallituksen EMU-linjan puolesta äänestivät vain nuorsuomalaisten edustajat Risto Penttilä ja Jukka Tarkka. EMU-äänestyksestä oli poissa kaksi kansanedustajaa.

Asiallisesti Suomi oli sitoutunut EMU:un jo silloin, kun eduskunta vuonna 1994 hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja Maastrichtin sopimukseen. Hallitus oli kuitenkin luvannut, että EMU:un liittymisestä päätetään aikanaan eduskunnassa erillisen esityksen pohjalta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Muutamat jaksaa jauhaa tästäkin agendasta maailman tappiin asti.

Tästä nyt on jauhettu siitä asti kun liittyminen tapahtui, mitä sitten on tapahtunut sen jälkeen, onko asia edennyt, onko mikään puolue nostanut asiaa esille, onko asiasta keskusteltu muualla kuin nettipalstoilla, miten asia etenee.

Kun vähän aikaa miettii, niin huomaa, että mitään ei tapahdu, samat lauseet jatkuvat vuodesta toiseen, ja samat henkilöt yrittävät epätoivoisesti asiaa pitää pinnalla.

Se on tietysti jokaisen oikeus, mutta voisin väittää, että tämä asia ei etene, ei ainkaan ennenkuin kennedyn murhan tutkinta on selvinnyt. :)

Jatkakaa

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Nykyinen perustuslaki on siinä kunnossa, että se jopa vahvistaa Suomen olevan Euroopan Unionin jäsen. Mikäli tilanne olisi sellainen, että aikaisemmin olisi ollut vaihe, jossa Suomen lainsäädäntö olisi ollut ristiriidassa Suomessa käytettävän valuutan kanssa, minkälaista tilannetta en lakimuutosten historian perusteella kyennyt löytämään, kyseeseen tulisi vahingonkorvauskanne siltä osin, miten jotkut luonnolliset henkilöt, yritykset tai yhteisöt olisivat asiantilasta kärsineet. Tällaista kannetta ei ole esitetty ja asia olisi jo kohta vanhentunut. Sen sijaan suomalaiset ovat nostaneet useita kanteita sen vuoksi, että suomalainen lainsäädäntö on kohdellut heitä huonommin kuin voimassa olevat EU-direktiivit. Näin on tapahtunut esimerkiksi tuontiautojen verotuksessa ja alkoholin verkkotilausten kohdalla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En tiedä, oliko laitonta vai laillista, mutta pääasia, että liityttiin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Se, etteivät jotkut vaivautunuvat perhetymään mistä oikein äänestivät -94 kansanäänestyksessä niin olisiko heidän syytä pitää nyt, neljännesvuosisataa myöhemmin hieman suuta suppeammalla. Ainakin täällä Turun suunnalla oli lukemattomia tilaisuuksia joissa tietoa EU-kansanäänestyksestä oli saatavilla jos kiinnostusta asiaan vain oli. Väyrynen tulee jäämään historiaan politiikkona jonka vallanhimo sokaisi häneltä järkevän ajattelun, valtiomiestä hänestä koskaan ei tule.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Niinpä - ja Väyrynen teki viime vuonna aiheesta jopa kansalaisaloitteen, joka ei johtanut yhtään mihinkään. Kun suurin osa suomalaisista on vielä tyytyväisiä sekä euroon että EU -jäsenyyteen niin pitäisi Väyrysen keksiä ihan jotain muuta jos meinaa edes Vanhasen lyödä vaaleissa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Tohtori Paavo ajaa rauhan asiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset