Pauli Juhani Pitkänen

Ulkoparlamenttaariset voimat

Presidentti Urho Kekkosen pitkän presidenttiyden jälkeen Presidentti Mauno Koivisto alkoi ajamaan perustellusti parlamenttarismin vahvistamista.Presidenttikausi rajattiin kahteen ja presidentin valtaa alettiin purkamaan.

 Muistan myös sen, kun eduskunnan merkitystä kasvatettiin ja hallitusten asemaa vahvistettiin, kun 1990-luvulla päätettiin  enemistösäännösten purkamisesta. Sen seurauksena lainsäädäntötyötä helpotettiin, kun ei tarvittu laajaa enemistöä tietyissä asioissa, kuten ennen.

Näin eduskunnasta tehtiin vähitellen pyhä lehmä, joka ilmaisee kansan tahdon. Vaalien suurin puolue lähtee muodostomaan hallitusta ja hallituskokoonpanot muodostettiin niin, että se voi toteuttaa hallitusohjelmaa. Enemistö säännösten keveneminen johti myös siihen, että maan asioiden hoidosta tuli osaksi poukkoilevaa, vaalikauden mittaisia.

Suomessa on vielä ainakinä kolme ulkoparmenttaarista voimaa. Kansakunta toivoo , että presidentti-instituutiolla olisi valtaa. Toinen ulkoparlamenttarinen voima on ammattiyhdistysliike ja kolmas perustuslakivaliokunta.

Perustuslakivaliokunnasta on tullut merkittävä kansalaisten, kansakunnan yhtenäisyyden puolustaja, kun enemistösäännöksiä purettiin.

Minulle eduskunnan merkitys kansakunnan tahdon ilmaisijana on muuttunut. Mehän tiedämme, että se valta on siinäkin mielessä näennäistä, että äänestysaktiivisuus vaaleissa on matalahko. Maan hallituksen vaikutusvalta maan talouteen on pienentynyt, joten vaaleilla ei ole kovin suurta merkitystä maan talouteen. Suomen talouteen merkitsevät eniten euroon kahlittu kurssi, sitten EK toiminta, maailmantalouden pyörinen ja sitten hallituksen aikaansaannokset.

 

Kuten tiedämme, Suomi velkaantuu eurossa noususuhdanteenkin aikana. Ensi vaalikaudella valkaantuminen luultavasti kiihtyy, kun EK on lopettamassa tehtyä 2000-2500 miljardin arvopapereiden ostoa. Mitä EK keksii tilalle ?

Kansakunnan paras taloudenhoitaja on ajassa elävä kelluva kansallinen valuutta, jonka tien Ruotsi viisana valitsi.  Ensi vaalikaudella tuleva maan hallitus jatkaa eurosta johtuvaa valtion budjetin alijäämän paikkaamista leikkauksilla. Leikkausten pitkä lista saa jatkoa, olipa siellä kuka tahansa. Valtiovalta osaksi luopui kansakunnan eduista ydinkiiman tähden ja asettautui euronsa myötä vahvemman puolelle. Kun ei ole kansallisesti kelluvaa valuuttaa, niin kansakunnan pitää aikanaan joustaa. Ihmisyysaate kuopattiin eurossa, jota maan hallitukset toteuttavat.  Tämän leikkuspolitiikan, sisäisen devalvaation vastavoimaksi tarvitaan ulkoparmanenttaarisia voimia, joilla voidaan torpata pahimpia esityksiä.

Minä kannatan ulkoparmenttaaristen voimien vahvaa olemassa oloa, kun olemme eurossa, joka on maan pyhä lehmä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 66.9 %. Entisenä keskustalaisena joudun harkitsemaan äänestämistä uudessa valossa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Globalismin aikana äänestysprosentin ovat pudonneet alle 70. Kun eduskunta on luovuttanut valtaansa ulkoparlamenttisille voimille, niin se on pudottanut äänestysprosenttia. Ei mikään ihme, että tälläinen turhauttaa niitä, jotka kokevat niin, että vaaleilla ei ole paljoakaan merkitystä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Merkille pantavaa on sekin, että Presidentti Urho Kekkosen aikana äänestysaktiivisuus on ollut korkeimmalla tasolla. Silloin on koette, että vaaleilla ja vaalituloksella on nykyistä enemmän merkitystä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Globalismi on vaikuttanut myönteisesti ulkomaalaisten ääniosuuden kasvuun.

Toimituksen poiminnat