Pauli Juhani Pitkänen

20-vuotta eurossa, hurraa

Uutisissa mainittiin, että ensin tili-valuuttana ja sitten vuosia myöhemmin euroon siirtymiseen on kulut 20-vuotta.

Sotien jälkeen Itämeren vakausmekanismi luominen vaati YYA-sopimusta, jossa Neuvostoliitto turvasi liikenteen Itämerellä. Tämä sopimus sitoi Suomen valtiovaltaa huomiomaan Neuvostoliiton tarpeet Itämerellä.  Kun tilanne muuttui, ja YYA-sopimus purkaantui, niin tämä tyhjiö piti jollain täyttää.  Suomessa rahaliittoa ajettiin  pääministeri Paavo Lipposen johdolla turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, ja Suomessa luovuttiin omasta valuutasta ja liityttiin valuuttaan, jolla ei ole valtiota.

Liittymiseen liittyy hurskasta toiveajettelua, että työelämä, sopimuselämä  ja ihmisten ajatuselämä sitten automaattisesti joustaa euro-oloissa ja devalvaation tarve sitä kautta poistuu. Näinhän ei ole tapahtunut. Tässä tullaankin ydinasioitten äärelle. Mikä on valtiovallan tehtävä ? 

Onko sen tärkein tehtävä luoda omat valtapoliittiset rakennelmansa vai ajaa kansalaisten parasta. Tässä tullaan arvovalintojen äärelle. Euroahan on sanottu poliittiseksi, ei taloudelliseksi projektiksi. Tätä se onkin. Se on nimenomaan poliittinen projekti.

Suomen ja Ruotsin tiet kulkivat pitkälle yhteen suuntaan, mutta tässä asiassa tiet sitten erkaantuivat. Ruotsissa valtiovalta halusi kunnioittaa kansalaisiaan ja jättää tämän asia kansanäänestykseen. Vuoden 2003 kansanäänestyksessä  56 % vastusti yhteisvaluuttaan siirtymistä. Suomessa valtiovalta ei halunnut kunnioittaa kansalaisiaan, eikä tätä kansanäänestystä järjestää, koska se halusi ulkopoliittisista syistä liittyä yhteisvaluuttaan. Kansanäänestyksen tulos olisi todennäköisesti olisi ollut valtiovallalle epämieluisa.

Nyt, kun työelämää, sopimuselämää syyllistetään, että se ei jousta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja sosiaaliturvaa myös leikataan, on hyvä muistaa ja tiedostaa joka päivä, mistä nämä tarpeet ovat saaneet alkunsa. Sopimuksethan luovat turvallisuutta työelämään. Sopimusyhteiskunnassa on lakisääteiset menot. 

Näin valtiovalta ei arvostanut päätöksessään kansalaisiaan, vaan omaa itseään. Valtiovalta luopui kultaisesta säännöstä, eli mitä varten se on olemassa, eli kansalaisiaan varten. Kansalaisten tulee kumartaa ja kiittää euroa ja valtiovaltaa, eli joustaa eurossa. Tälläinen rahan palvonta ei ole sidottu kultaiseen sääntöön, vaan on sen vastakohta. Raha ei palvele kansakuntaa, vaan kansakunta palvelee rahaa. Kansakunta on alisteinen rahalle ja sen väärälle, heikosti toimivalle kansakunnan tarpeelle.

Nyt kun vaalit lähestyvät, niin äänestämättä jättäminen on myös poliittinen kannanotto valtiovallan toimintaa kohtaan. Esivaltaa voi kunnioittaa niinkin. Monet kokevat niin, että vaaleilla ei ole merkitystä.  Se on puoleksi totta. Eurosta johtuen valtion budjettien alijäämät pakottaa valtiovaltaa monenlaisiin toimenpiteisiin. Toisin on Ruotsissa, jossa eletään ylijäämien kanssa , kun siellä on oma kelluva valuutta. Siinä markkinat, ei politiikot hoitavat kruunun ulkoista arvoa.

Nuoria ajatellen velkaantumiselle, leikkauksille, tulevaisuudelle  on vaihtoehto, jota kannattaa ajaa joka päivä, mitä vanhat puolueet eivät pysty tekemään. Kannattaa rakentaa omaa elämää, olipa olosuhteet,mitkä tahansa. Niinhän te teettekin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Jos ajatellaan äänestämistä, millä on suuri merkitys. Omasta rahasta luopumisen vaikutus kansantaloudelle on paljon,paljon merkittävämpi asia , kuin yksittäiset eduskuntavaalit.

Kun valtiovalta ei antanut oikeutta äänestää tätä kansantaloudelle, kansakunnalle kaikista eniten vaikuttavaan asiaan, niin miksi pitäisi valtiovaltaa kannattaa äänestämällä näillä pienemmillä asioilla, eli eduskuntavaaleilla ?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Näin pohdiskelin itse asiaa vuonna 2015 Kaninkolo-blogissa.

Tässä on muutama yksinkertaistettu ajatus omista pohdiskeluistani.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.

Kun siis ostan jäätelön, niin arvostan enemmän jäätelöä kuin kolmea euroa. Myyjä arvostaa taas kolmea euroa enemmän, kuin jäätelöä. Toinen tarvitsee jäätelöä ja toinen taas euroja.

Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle. Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään. Tuottamiaan palveluita ja töitä kansalainen voi nyt myydä valtiolle. Valtio voi myös lainata rahaa kansalaisille, jotta he voisivat toteuttaa isompia tavoitteitaan. Mikäli valtio nyt lainaisi rahat ilman korkoa (korkoakaan ei valtio tarvitse, koska sehän voi painaa rahaa rajattomasti), niin verothan voisi maksaa noilla korottomilla lainatuilla rahoilla ja valtio ei voisi arvostaa työtä ja tuotteita enemmän kuin sen itsensä luomaa rahaa, ja juuri siitähän ei ole puutetta.
Myös jokapäiväisessä elämässä kansalaiset tarvitsevat rahaa, sillä aina on niitä kansalaisia, jotka arvostavat rahaa enemmän kuin ”omia tuotoksiaan”, ja olihan ne verotkin olemassa. Nyt sitten rahan arvo vaihdannan välineenä alkaa muodostua markkinoilla. Korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin. Vauhtiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset halut.

Valtio ei siis tarvitse itse rahaa eikä korkoja, mutta kansalaisten aktiivisuutta se tarvitsee tuottaakseen kansalaisten haluamat palvelut. Raha ei lopu ja korotkin voidaan palauttaa takaisin kiertoon tarpeen mukaan. Kansalainen voi rahaansa vastaan saada viimekädessä veronsa suoritettua tai vaihdettua rahansa jonkun muun maan rahaan erilaisilla vaihtokursseilla. Tärkeä merkitys on kansalaisten luottamuksella rahaan.

Nyt on käytössä erilainen järjestelmä. Valtiot ovat ulkoistaneet rahapolitiikan EKP:n haltuun. EKP ei suoraan osallistu kansalaisten rahaliikenteeseen (paitsi setelit ja kolikot), vaan se on ulkoistettu liikepankeille (huono määritelmä). Uutta rahaa syntyy vain kun joku kävelee pankkiin ja lainaa sitä velkakirjaa ja vakuuksia vastaan. Alun oletuksen mukaan liikepankki laittaa rahalle koron saadakseen enemmän rahaa kuin lainattaessa tai sitten viimeistään realisoimalla vakuudet. Myös valtion on maksettava liikepankeille korkoa, jossa korossa on mukana myös EKP:n liikepankilta mahdollisesti perimä korko.

EKP palauttaa osan korosta valtioille, mutta loppukorko on liikepankkien tuottoa (muista pankit, jotka ovat liian isoja kaatumaan). Aikaisemmin totesin, että periaatteessa valtio ei tarvitse verotuloja, rahaa eikä korkoja. Nyt voin todeta, että valtio tarvitsee verotuloja maksaakseen lainaamansa rahan korot liikepankeille.
Liikepankit siis käytännössä pääsevät verottamaan valtioita, joiden taas on kerättävä korkorahat kansalaisiltaan. Lisäksi korkorahat palautuvat kiertoon pankkien osakkaiden vaiherikkaiden toimien jälkeen, usein muualle kuin velan ottaneeseen valtioon ja pitkällä viiveellä, eikä koskaan täysimääräisesti. Tämä on iso ongelma.

Palatakseni alkuun, niin muistamme, että vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Se joka hallitsee rahaa ja korkoa, määrittää käytännössä muutkin vaihtosuhteet. Ilmeisesti yksityinen rahanluonti nähdään markkinataloudessa oikeudenmukaisempana kuin valtion tekemä rahanluonti. Jokaisella on oikeus olla asiasta omaa mieltä, mutta kyllä vaihtoehtojakin on hyvä miettiä. Näen valtion aseman nykyisessä tilanteessa ongelmallisena, ja valittu leikkauslinja on selvästi poliittinen valinta.

Lopuksi Kanin sanoin:
”Toisin sanoen, nykyisessä järjestelmässä kenenkään työpanoksella (oli se sitten suuri tai pieni) ei ole mitään merkitystä! Ainoastaan sillä rahalla on merkitystä, joka pankista lainataan ja kiertoon kulutetaan.”

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle. Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään."
------------
Ymmärtääkseni setelirahoitus tarkoittaa sitä, että rahaa painetaan lisää. Jos setelillä ei ole takana uskottavaa katetta, niin setelin arvo alenee, jolloin konaisarvo voi pysyä suuruudeltaan samanluokkaisena. Valtio tarvitsee työtä, jota voi verottaa, että voi maksaa lakisääteiset ja laina menot.
-------------
Euron kelluva kurssi ei palvele Suomen pärjäämistä maailman markkinoilla globaalissa kilpailussa. Kun kurssin pitäisi laskea todellisuutta vastaavaksi, niin se ei laske. Suomen painoarvo eurosssa on noin 1%, joten Suomen talouden tarpeilla ei ole mitään merkitystä euron vaihtoarvoon.

Oma kelluva valuutta Ruotsin kruunun tavoin regoi talouteen. Eurosta johtuu tämä velkaantumiprosessi, leikkausten tarve ja sen päälle vielä velkaantuminen ja valtion omaisuuden myynti liberalismin hengessä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Ymmärtääkseni setelirahoitus tarkoittaa sitä, että rahaa painetaan lisää. Jos setelillä ei ole takana uskottavaa katetta, niin setelin arvo alenee, jolloin konaisarvo voi pysyä suuruudeltaan samanluokkaisena. Valtio tarvitsee työtä, jota voi verottaa, että voi maksaa lakisääteiset ja laina menot."

Rahaa kyllä voidaan painaa, mutta jonkunhan se pitää lunastaa lainaamalla. Eroa on siinä, että velkaannutaanko omalle keskuspankille vai yksityisille pankeille, vrt. Japani. Helikopteriraha on jo sitten eri juttu. Työskentely ja tuotanto ovat avainsanat yhdessä kysynnän kanssa, kun valuuttojen arvoja yhteensovitetaan.

"Valtio tarvitsee työtä, jota voi verottaa, että voi maksaa lakisääteiset ja laina menot."

Nykymallissa kyllä.

"Eurosta johtuu tämä velkaantumiprosessi, leikkausten tarve ja sen päälle vielä velkaantuminen ja valtion omaisuuden myynti liberalismin hengessä."

Näinhän se on, kun valuutta ei jousta, niin muun on joustettava. Mikäli Suomi velkaantuisi omalla valuutalla, niin emme ainakaan konkurssiin päätyisi. Valtio ja kunnat on asetettu samaan lainajonoon "kilpailevien yritysten" kanssa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Nyt euro on ollut 20-vuotta käytössä. ensimmäiset kymmenen vuotta menee kelluvan markan piikkiin, jolla haettin markalle oikea markkinarvo euroa varten. Viimeiset 10 vuotta on sitten ollut todellista eurossa elämistä. Euro vähitellen näivettää Suomen. Ruotsi on on mennyt menojaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Rahaa kyllä voidaan painaa, mutta jonkunhan se pitää lunastaa lainaamalla. Eroa on siinä, että velkaannutaanko omalle keskuspankille vai yksityisille pankeille, vrt. Japani. Helikopteriraha on jo sitten eri juttu. Työskentely ja tuotanto ovat avainsanat yhdessä kysynnän kanssa, kun valuuttojen arvoja yhteensovitetaan."

Japanin kotimainen velka on hirveän suurta, mutta sitä ei ole kukaan perimässä. Tälläinen velka ei ole hirveän vaaraallista. Suomen valtion velka ulkomaisille lainottajille on huonoa velkaa. Kannattaa ottaa lainaa kotimaasta, että ei jää siinä mielessä saatavia ulkomaille.

Jos Suomella olisi nyt on kelluva valuutta, euron kurssi alentuisi. Suomen taloustilanteen mukaiseksi. Jatkuvat budjettien alijäämät siihen ilmeisesti vaikuttaisivat. Sen ansioista vienti lähtisi vetämään ja tuonti vähenemään. Sen seurauksena Suomen talous lähtisi oikeasti elpymään. Tämän unelma eteen kannatta tehdä työtä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niin, kolikollahan on aina kaksi puolta. Tavallaanhan liian vahva euro hyödyttää tuonnin maksamisessa ja haittaa viennin myynnissä. Velkaantuminen vieraassa valuutassa on se ongelma, joka on esim. Kreikan kohdalla johtanut merkittäviin leikkauksiin maan sisällä. Parasta olisi, jos Suomen tuotteista saataisiin jalostetumpia ja kysytympiä sitä kautta. On siis hyvä, jos myytävässä tuotteessa on muitakin arvoja, kuin työn tai raaka-aineen kustannukset. Pystymmehän me tekemään täällä alihankintana esim. Mersuja, jotka eivät ole myyntitilanteessa halvimmasta päästä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Mersujen tekeminen alihankintana koskee euron sisämarkkinoita, eikä euron ulkopuolista kauppaa. Kikyllä saatu 3-4 prosentin palkkahidaste koskee euromaita, mutta ei Ruotsin kilpailykykyä, jonka me olemme jo hävinnet. Vienti alijäämät näkyvät velkaantumisena ja leikkauspolitiikkana.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #8

Myydäänkö ne kaikki Mersut euroalueelle?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Näin voisi päätellä, että euroalue on mersujen päämarkkina-alue. Yksittäisillä
tapahtumilla ei muuteta kokonaisuutta, vaan ovat sen osaa.

Tässäpä tilastokeskuksen tuoretta tekstiä.

Vaihtotase
Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,5 miljardia euroa alijäämäinen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

https://findikaattori.fi/fi/80

Yllä vieläkin murheellisempaa luettavaa. Velkarahoituksesta johtuen kaikki tavoittelevat viennin ylijäämiä, koska vain se takaa yksityiselle ja julkiselle sektorille mahdollisuuden maksaa kokonaisvelkojaan yhtäaikaa pois.

"Parasta olisi, jos Suomen tuotteista saataisiin jalostetumpia ja kysytympiä sitä kautta. On siis hyvä, jos myytävässä tuotteessa on muitakin arvoja, kuin työn tai raaka-aineen kustannukset."

Idea varmaankin kuitenkin aukeni? Bulkkitavarasta kilpaillaan vain hinnalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Devalvaatioihin turvautuminen jähmetti Suomen teollisen kehityksen lähinnä metsäteollisuusmaaksi ja sillä sektorilla ennen kaikkea puun ja sellun viejäksi. Euro on pakottanut Suomen monipuolistumaan.

Kuvaavaa kansan syvien rivien käsityskyvylle on, että Euroa mielletty mitenkään inhottavaksi ensimmäisten kolmen vuoden aikana, kun sen kuvajaisena Suomessa oli markka. Kun rahan ulkoasu vaihtui, niin vasta sitten alettiin parkumaan, vaikka se oli vain kosmeettinen muutos.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Rahan ulkonäkökysymyksillä ei merkitystä, että euro ei jousta Suomen talousongelmissa. Tarvitaan kansallinen kelluva valuutta, siis eurosta pois.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tässä toimii sama periaate, jota IMF viljelee "kehitysmaiden" kanssa. Maat velkaannutetaan ulkomaan valuutassa, jonka jälkeen syntyy maksuvaikeuksia, ja sitten "pelastuspaketeilla" ryöstetään maiden todelliset omaisuudet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä missasitko pointtini, mutta esimerkiksi Tanskalla on kiinteään eurokurssiin sidottu kruunu eikä siellä kukaan huuda eurosta luopumisesta. Mahdollinen päätös jätetään tyynesti oman masn finanssihallinnon huomaan. On oletettavaa, että jos liikkeellä olisi euroseteleitä tai kolikkoja, niin tilanne olisi mielipideilmastossa toinen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #15

Tanskan tilanne on mielenkiintoinen. Siellä on pieni +- 2.5 prosentin liukumavara. Euron vaikutus vaihtelee maittain. En ole tutustunut Tanskan tilanteeseen. Ne, jotka eivät ymmärrä valuuttakurssimekanismia vaikutuksineen, niillä nämä euro keskustelut lähinnä huvittavat.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Helpointa on verrata kuinka monta työtuntia sen paljon puhutun ruokakorin tienaamiseen piti tehdä markka-aikaan vs nyt. Enpä vaihtaisi takaisin.
Tai kun tuolla aiemmin oli juttua niin nykyisin sen Mersu on ihan useamman hankittavissa, jopa kotimaassa tehty.

Jos nyt blogisti noita markka-aikoja haikailee niin oheistan mielelläni tilinumeron jonne hyvittää senaikaisista laillisista ryöstöistä kärsityt vääryydet.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Voiko laskun lähettää ylimääräisistä lainakuluista?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Juu voi.

Markka-aikaan ne ylimääräiset lainakulut oli sietämättömät eli sitä kansallista itsemääräämisoikeutta.
Nyt ne on ollut helppoa maksaa pois ja lisääkin voi ottaa kun tietää ettei korko heittele niin kuin siinä 'itsenäisessä' valuutassa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #20

SUOMELLE eurosta ei ole hyötyä, Kanniainen sanoo.
– Euro on tuonut keskimäärin kymmenen prosentin hyvinvointitappion euromaille Suomi mukaan lukien.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/professori-suomi-...

Hyvinvointitappion, ei siis hyvinvointia!

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kuten olet lukenut, minä kannatan Ruotsin tapaan kelluvaa markkaa, en devalvaatio markkaa. Jos olet lukenut, niin selvitäppä, koska Suomella markka on kellunut ? Euron tuoma häviö on suuruusluokaltaan reipas 30 miljardia. Voit sen vääryyden tilittää valtion kassaan. Minä en niin paljon rahaa tarvitse. Ruoka ja vaatteet riittää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset