Maatalouteen leikkauksia ?
Lehtitietojen mukaan Karhinen ehdottaa maatalouteen tukien leikkauksia. Sellaiset tilat , joissa myyntitulot jäävät alle 20000 €uron, eivät saisi tukia. Leikkausten vaikutuksia ei ole lasketttu eikä arvioitu etukäteen. MT(Maaseudun Tulevisuus) tekemästä pyynnöstä Luken erityistutkija oli laskenut ja arvioinut, että tuloraja koskisi suuruusluokaltaan 57 % tiloista ja painottuisi viljatilohin.
——————————
Virkamiesten on helppo heittää kaikenlaisia lukuja, kun ei tarvitse välittää niiden merkitystä arjen elämään.
Tässä tulee mieleen Sixten Kormanin huomio euroon liittymisestä. Valtion virkamiehet tekivät eurosta suositeltavaa, mutta ei otettu sitä tilannetta riittävästi huomioon, kun euro tulee ulosmitatttavaksi. Sitä aikaa nyt eletään. Olisi tarvittu ulkopuolisten ekonomistien arvioita.
Suomen kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttaa euro. Nyt , kun Ruotsin kruunu on halpuuntunut,Ruotsin kilpailuky on aivan toisella tasolla Suomeen verrattaessa. Euro vaikuttaa kaikkeen ja tämä on suurin peruste maatalouden alasajoon. Elintarvikkeiden vienti on reilusti miinusmerkkinen ja tänä on peruste siihen, että kauppa ei nosta tuottajahintoja.
Karvisen esitys johtaisi tilamäärän lopettamisen vauhdin kiihtymiseen. Leikkauspolitiikka on osa europolitiikka, ja euro leikkaa viennin kansallista kannattavuutta. Näin tehdään kahdenlaista leikkausta, jos ja kun tukia ja kilpailukykyä leikataan.
Alaspäin näillä rakenteilla mennään, mutta yksyisessä elämässä löytyy valonpilkkuja ja markkinarakoja. Seitsemän tähden liike kannattaa euroeroa, koska yhteisvaluutta on kansakuntaa vanhingoittava ratkaisu.
Laitapa muutama linkki!
Ilmoita asiaton viesti
Aktiivisten tilojen kannalta tilanne, jossa tuen saanti ei edellytä myyntituottoja, on ongelmallinen.
”Tiedostetaan ja tunnustetaan avoimesti, että tukipolitiikalla vaikutetaan rakenteisiin, elinkelpoisten tilojen kehittymiseen sekä niiden menestymiseen myös tukipolitiikan ulkopuolella. Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen. Edellytetään tuen ehtona riittäviä myyntituottoja viljelystä, esimerkiksi tasoa 20 000 euroa vuodessa.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikke…
Ilmoita asiaton viesti
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkel…
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/reijo-karhinen-…
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkel…
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/reijo-karhinen-…
Ilmoita asiaton viesti
”Samaan aikaan EU kuormittaa tuottajia ennennäkemättömillä kaavakesulkeisilla, järjettömällä viljelysuunnitelman muutokseen liittyvällä kiellolla ja valvonnalla (= viljelysuunnitelma on jätettävä sisään _ennen_ kuin on nähtävissä millaiseksi kasvukauden säät ovat muodostumassa, ja jos sää sitten ei suosikaan valittua lajiketta, lajikkeen tilalle ei voi enää vaihtaa toista, tuleviin säihin paremmin soveltuvaa kasvia).”
Suunnitelmallisuuteen pyrkivät tilat tekevät jo edellisen vuoden syksyllä tulevan kevään suunnitelmat hankkiessaan siihen esim. lannoitteita. Ja kyllä 17.6., milloin pitää päätuen haut hakea, pitää olla tiedossa mitä missäkin viljelee, sillä jos ei tuossa vaiheessa ei sitä tiedä on vain varmaa että ei syksyllä mitään satoa tarvitse odottaa. Niin monella tilalla on jo useamman vuoden alustava suunnitelma esim. viljelykierron suhteen.
Silloin aikoinaan milloin piti tukilaput palauttaa huhtikuun lopussa, sai kesällä korjata haun todellisuutta vastaavaksi. Sellaista viljelijää ei ole olemassa,joka osaisi tulevat säät oikein ennustaa.
Ilmoita asiaton viesti
#5
Kaikki tilat pyrkivät suunnitelmallisuuteen ja jatkuvuuden takaamiseen. Tästä lähdetään. Maatilayrityksen pyörittäminen nimenomaan edellyttää suunnitelmallisuutta. Tämän suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden mahdollistamiseksi tukijärjestelmä Suomessa aikoinaan luotiin.
Tukihakemus on eri asia kuin viljelysuunnitelma.
Aikaisemmin, ennen EU:ta, jos alkoi näyttää siltä, että viljelysuunnitelmaa pitää muuttaa, sitä pystyi muuttamaan lennosta sopivampaan lajiin, tai jättämään pellon kesannolle.
Lannoitteisiin toki on sidottu raha, mutta eivät ne varastossa mene pahaksi vaan ovat käytettävissä seuraavana kesänä. Ja naapurillekin voi koittaa kaupitella.
Toki, jos tukihakemus on tehty viljelysuunnitelmassa olevaa lajia varten ja tämä ei sitten toteutuisikaan, tukien palauttaminen / vaihto toisen lajikkeen tukeen olisi melkoista säätämistä.
Nykyoloissa aivan liian monimutkainen prosessi edes teoriassa, joten käytännössä tuottaja joutuu alistumaan vallitseviin EU-olosuhteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suunnitelma on suunnitelma, mikään ei estä sen muuttamista, jos sitä pystyy tai kykenee muuttamaan. Sopivampaan lajiin vaihtaminen vaatii ylimääräistä rahaa ja sitä ei vain aina tahdo löytyä. Suunnitelmallisuutta on ollut jo ennen nykyistä tukijärjestelmää.
Ja systeemi ei todellakaan ole monimutkainen, kun pysytään vain puhtaassa peltotukijärjestelmässä.
”Tukihakemus on eri asia kuin viljelysuunnitelma.”
Niin on molemmat pitää olla olemassa mutta vain toinen pitää palauttaa viranomaisille tukia varten.(jos ei ole tullut viime hetken muutoksia)
Ja jos ei juhannuksen tienoilla tiedä mitä viljelee, niin silloin on parempi jättää viljelyt niille, jotka homman osaavat. Koko eu ajan on voinut kesäkuussa ilmoittaa mitä on pelloilleen kylvänyt.
Ilmoita asiaton viesti
#16
Laitatko vielä linkin, josta näkyy tuo viljelysuunnitelman sisäänjätön dead line.
Alkuaikoina viljelysuunnitelma piti jättää sisään vuoden alussa. Erinomaista, jos sen voi jättää nyt vasta juhannuksena.
Ilmoita asiaton viesti
”Laitatko vielä linkin, josta näkyy tuo viljelysuunnitelman sisäänjätön dead line.”
Vaikea moista on laittaa, koska sellaista ei edes ole ollut olemassa. Viisi vuotisuunnitelma taasen ollut, mutta se on vain suunnitelma jota ei tarvitse orjallisesti noudattaa.
Alkuaikoina ei mitään viljelysuunnitelmia ole vaadittu palautettavaksi kuten ei nytkään, lukuunottamatta viisivuotissuunnitelmaa.
”Alkuaikoina viljelysuunnitelma piti jättää sisään vuoden alussa. Erinomaista, jos sen voi jättää nyt vasta juhannuksena.”
Jos vain suunnitelmia palauttelee silloin jää kyllä tuet saamatta.
Seuraavan linkin takaa löytyy erinäisten ilmoitusten jättöajat, ja sitä sinun viljelysuunnitelmaa ei siitä löydy.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rah…
Ilmoita asiaton viesti
#19
Enpä tästä ala jänkättämään, oma tietoni on ollut näköjään vanhentunutta ja kehitys on näköjään moneen kertaan jo kehittynyt viljelysuunnitelman sisäänjättöajan tai sitovuuden osalta.
Kuten sanoit, 15.6. on nykyisin tuo aikaraja (linkki alla).
Poistin nyt ensimmäisestä kommentistani tuon vijelysuunnitelman sisäänjättöajankohtaa kritisoivan osuuden.
Hyvä, että kävimme tämän keskustelun tässä. Lisääkin osallistujia alan sisältä tähän olisi voinut osua, kiitos.
Sattui vain niin sopivasti, että valmistuin Maatalousnormaalikoulusta nimenomaan v.1992 ja siellä oli tapetilla juurikin mm. tuo viljelysuunnitelma, sisäänjätön ajankohta ja se, miten sen noudattamista satelliitin avulla EU voi valvoa.
Viimeksi olen ollut maatilalla töissä v.2014.
Vuoden 1992 asetuksiin näyttää tulleen jotain säätöä heti v.1996 ainakin kesannointioikeuden osalta:
”…kokemus on osoittanut, että tuottajat suosivat muuhun kuin viljelykiertoon perustuvaa kesannointia, koska se voi yksinkertaistaa viljelysuunnitelman hallintaa…”
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?ur…
Esimerkiksi tässä on myös tuo dead line ilmoitettu, jota peräänkuulutin. Ja se on juurikin tuo 15.6., jonka sanoit:
http://www.maaseututilit.fi/maatilat/viljelysuunni…
Ilmoita asiaton viesti
Selittäkääpä joku mulle, miksi pellon vuokrahinta on kaksinkertaistunut vuodesta 2000?
Karhisen selvityksessä todetaan:
”Merkittävä ongelma maatalouden kannattavuuden näkökulmasta on myös peltomaan kauas tuottoarvostaan karanneet hinnat – alueellisesti osin jopa kestämättömän korkeat tasot. Peltomaan karanneiden hintojen johdosta vuosittain tapahtuu erittäin merkittävä tulonsiirto aktiivisilta viljelyä harjoittavilta maatilayrittäjiltä maanomistajille. Tähänhän meillä ei olisi nykyisillä maatalouden kannattavuusluvuilla lainkaan varaa”
Tässä on jotain perin kummallista. Maasta saatava tuotto ei ole juurikaan noussut, mutta vuokrat ovat silti kaksinkertaistuneet?
Ilmoita asiaton viesti
#6
Hyvä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se johdu siitä, että joku on valmis maksamaan enemmän kuin vuonna 2000. Toisaalta aikaa on liki 10 vuotta, joten mukana on myös inflaatiota. Kertoohan hinnan nousu myös siitä, että pellolla on kysyntää. Usein vuorkapellot ovat alaltaan pieniä, jolloin korkeampikaan vuokra ei hävitä siitä saatavaa hyötyä suurempaan viljelyalaan yhdistettynä. Vuokran suuruutta pitäisi tarkastella vuokraavan tilakokonaisuuden näkökulmasta. Myös saatavat tuet ovat kohottamassa vuokratasoa tai pellon hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tein pikaiset laskelmat maatalouden kannattavuuskirjanpidosta viljatilojen osalta.
Vuonna 2000: liikevaihto 1978 euroa per hehtaari
Vuonna 2017: liikevaihto 2140 euroa per hehtaari
Tämä tarkoittaa sitä että suhteutettuna viljelyalaan tuotot ovat kasvaneet 8,2%.
Kuitenkin siihen tarvittavan maan vuokra on noussut 100%?
Näköjään ollaan valmiita ostamaan, mutta on tuossa melkoinen epäsuhta, mikä kaipaisi tutkimista.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi ja suurin syy hintojen nousuun on kilpailu pelloista.
Olen tosin nähnyt kuinka joillakin on laskutaito pettänyt ja joutunut myymään omat peltonsa pois, jotta sai velat maksettua (toisin sanoen teki eräänlaisen konkurssin)
Ilmoita asiaton viesti
Siellä ehdotettinn ruokapöytäkeskuteluja. Maatalouden kannattavaksi saaminen eurossa ei käsittääkseni tule onnistumaan. Ruokapöytäkeskustelujen listalla pitäisi olla muun ohella euroerokeskustelut. Muuten ruokäpöytäkeskutelut ovat näpertelyä.
Suomen tilavauhti muistaakseni puolittui ennen EU-aikaa noin 30 vuodessa. EU-aikana käsittääkseni tilavauhtien väheneminen on kiihtynyt noin kaksinkertaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ruokapöytäkeskustelut on hupaisa idea. Sehän tarkoittaa kait, että kauppa, jalostusporras ja tuottajat keskustelevat siitä, kuinka paljon kenellekin maksetaan. Keskustelu päättyy siihen, että monopoli kertoo, paljonko se haluaa maksaa. Tätä yritti aikanaan SirkkaLiisa Anttila maatalousministerinä. Pieleen meni. On kai sitä yritetty tuota ennen ja jälkeenkin.
Meillä tuottajahinnat ovat alhaisemmat kuin Tanskassa ja Saksassa. Tuotantokustannukset ovat vastaavasti korkeammat. Eroa yritetään tasoittaa kansallaisilla tuilla, mutta se ei näytä kovin hyvin toimivan.
Ilmoita asiaton viesti
En ole mitenkään asiantuntija näissä asioissa. Käsittääkseni vuokrapellosta maksetaan vuokraajalle tukimaksuja viljellyn pinta-alan mukaan. Tämä vaikuttaa sitten vuokran suuruuteen.
Nyrkkisääntönä oli aikaisemmin se, että tuottaja saa elannon myynnistä ja tuesta.
Myynnistä noin puolet ja tuista noin puolet. Kun mentiin EU:n niin tuottajahinnat laskivat ja se kompeisoitiin tuilla. Tukien poistaminen tuotteen hinnasta antaa tukien myöntäjälle keinon hallita maatalouden suuntaa, kun tuottajahinnoilla ei eletä.
Ilmoita asiaton viesti
kts ylempää vastaukseni. Liikevaihdossa on mukana myyntituotot sekä saadut tuet. Ne ovat kasvaneet vain 8,2% ja vuokra 100%?
Joten en nyt osta tätä selittävänä tekijänä.
Ilmoita asiaton viesti
ts ylempää vastaukseni. Liikevaihdossa on mukana myyntituotot sekä saadut tuet. Ne ovat kasvaneet vain 8,2% ja vuokra 100%?
Tähän kysymykseen voisi olla selitykseni suurten tilojen luonti. Rahoitusjärjestelmä sekä kotimainen EU säännöt ajavat suurtilojen syntymistä. Näin luodaan suuri paine pinta-alan kasvattamiseen, mikä johtaa vuokrahinnan kohoamiseen. Näin ajateltuna suurtilapolitiikasta tulisi luopua, jolloin vuokrahinnat laskisivat.
Eli tukien kohdentaminen esityksessä suurtilallisille pitäisi vuokran korkealla, kun esityksen mukaan rumasti sanottuna näpertelijät eivät saisi tukia. Taustaksi voisi sanoa, että EU:n maatalouspolitiikka on käsittäkseni luotu sotien jälkeen, kun oli pula ruuasta. Järjestelmä suosii sen johdosta suuria ja tuottavaa maapohjaa. Eli perinteinen suomalainen käsityskyky tuista menee nurinpäin, kuten Karvisen esitys myös todistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suuruuden ekonomia nyt aika usein toimii kaikkialla eikä maatalous ole poikkeus. Se nyt pätee lähes mihin tahansa.
Mikä on sellainen liiketoiminta-alue, jossa pienet pärjäävät paremmin? Oli se sitten tuettu tai ei?
Näin se markkinatalous toimii myös siinä tapauksessa, että tukia ei ole lainkaan.
Ei sen yleismaailmallisen kehityksen syy ole EU eikä rahapolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Rahapolitiikka vaikuttaa viennin heikkouteen ja tuottajahintojen alhaisuuteen. Viljellyt maat ovat suurentuneet ja eläinyksiköt suurentunet ja kannattavuus yli puolittunut 0.7 sta 0.33 18 vuodessa. Näin eurossa Suomi ja maatalous hissukseen näivettyy. Tämä ei ole uskon asia.
Tilojen suurentaminen nostaa vuokrahintoja, joten suurentamalla sitäkään ongelmaa ei poisteta, päin vastoin.
Suurentaminen on johtanut kannattavuus ongelmiin ja suurentamalla pyritään päästä eroon kannattavuusongelmasta. Eurosokeat ihmiset tekevätä virheitä ja korjaavat virheitä uusilla virheillä. Sokeus on huono asia.
Jos 20 lehmästä 10 tuottaa tuloa ja 100 lehmästä 10 tuottaa tuloa, kumpi on kannattavampaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Kun maataloustuista keskustellaan, kannattaa muista tämä:
vain tila, joka saa _kansallista_ tukea, voi saada myös EU-tukea.
Pieniltä tiloilta ei tule leikata tukia!
Suomi ja Ranska ovat perinteisesti pienten perhetilojen maita. Suomi (aikaisemmin) köyhyyttään ja (nykyisin) pitkien välimatkojen vuoksi – ja varmaan myös ihan suomalaisten omapäisyyden vuoksi; osuuskuntaa leikkuupuimurin ympärille voi olla turha yrittää rakentaa –, ja Ranska geologisten muodostumien (lue: vuoristo) vuoksi.
Nyt EU pyrkii tukipolitiikallaan ohjaamaan myös suomalaisia kohti tilakokojen kasvattamista ja kohti suuremman velkataakan alle asettumista.
Asetelma sisältää paljon riskejä. Tilakokojen kasvaessa ja osan tiloista lopettaessa menetetään lopullisesti maatalouteen liittyvää osaamista sen keskittyessä yhä harvemmille tahoille.
Täytyy ymmärtää se, että kun maatila lopetetaan, päätös on usein lopullinen: eläimet ja koneet myydään, pellot vuokrataan eikä tietotaito enää siirry seuraaville sukupolville.
Yhä suuremman velkataakan alle asettuminen puolestaan kuormittaa yhtä yksittäistä maatilayrittäjää entistä rankemmin. On pakko kysyä: kannattaako tilakoon kasvattaminen, jos hintana on oman terveyden menetys?
(Edit: 10.2. klo 17:52 viljelysuunnitelmaa käsittelevä osa poistettu.)
EU:n vaatimukset ovat Suomen oloissa täysin järjenvastaisia.
EU:ssa _ei_ tunneta Suomen tuotanto-olosuhteita: sitä, miten myöhään täällä päästään pelloille keväällä, miten lyhyt kasvukautemme on ja miten hätäisen lyhyt on korjuuaikamme!
Myös erilaiset kylmän aikaansaamat takaiskut pelloilla (lue: routa, jääpolte, halla) ovat tuntemattomia EU:lle.
Lisäksi suomalaisia tiloja rasittaa TALVI ja talveen liittyvät kulut. Joku olisi tänä talvena voinut ottaa kuvia suomalaisista lumikinoksista ja laskea työtunnit, lumen luomiseen käytetyn kaluston hinnan ym. kuluja, ja esitelmöidä näistä Brysselissä ja Strasbourgissa.
Me olemme omaan kohtaloomme lumen ja tappajajään maassa niin tottuneita, että emme älyä pitää edes näistä mitään meteliä.
Kirjoitat, että
”Suomen kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttaa euro. Nyt , kun Ruotsin kruunu on halpuuntunut,Ruotsin kilpailuky on aivan toisella tasolla Suomeen verrattaessa. Euro vaikuttaa kaikkeen ja tämä on suurin peruste maatalouden alasajoon. Elintarvikkeiden vienti on reilusti miinusmerkkinen ja tänä on peruste siihen, että kauppa ei nosta tuottajahintoja.”
Tämä on totta: Ruotsi on pärjännyt oman valuuttansa turvin erinomaisesti, mutta tästä ei Suomessa näy medioissa mitään. Aihe on vaiettu kuoliaaksi.
Euro on alusta alkaen ollut aivan liian vahva valuutta Suomelle.
Perussuomalaiset-lehdessä haastateltiin (muistaakseni v.2014) finanssianalyytikko Stefan Törnqvistiä, joka aikaisemmin työskenteli Ålands Bankenissa eikä ole yhtään innoissaan eurosta Suomen valuuttana.
Hänestä Suomen ei olisi kannattanut liittyä euroon. Eurosta vetäytyminen puolestaan aiheuttaaa hänen mukaansa aluksi laman.
Mikäli pyrkimys kohti kansallista valuuttaa todella laitetaan alulle, on siihen pyrittävä neuvottelemaan EU:sta kyytiin jokin sellainen loiventava mekanismi, jossa erityisesti huomioidaan Suomen haastavat olosuhteet alkutuotannossa.
Tämä puolestaan edellyttää sitä, että Suomen tuotanto-olosuhteita määrätietoisesti ja väsymättä nostetaan esiin Brysselissä ja Strasbourgissa joka mutkassa!
Suomessa toki olemme oman maailmamme napa, mutta täytyy ymmärtää, että eivät tuotanto-olosuhteemme tosiasiallisesti kiinnosta tai ole edes tunnettuja muualla maailmassa. 141-tuki menetettiin ihan omaa osaamattomuuttamme. Emme osanneet kertoa omista olosuhteistamme emmekä painostaa.
Vipuvartta painostamiseen Suomella ei oikein ole; olemme pieni ja suhteellisen vaikutusvallaton maa muiden EU-maiden joukossa. Britannian brexit on kuitenkin halkeama, joka pakottaa Brysselin kuuntelemaan tarkemmin jäljellä olevia jäsenmaitaan.
Fixit, Suomen irtautuminen EU:sta, on ristiriitainen vaihtoehto. Osa suomalaisista kokee, että EU-jäsenyys on puolustuksen tasolla jonkinlainen turvatakuu.
Fixit-kortin vilauttaminen voi kuitenkin parantaa Brysselin halua kuunnella myös suomalaisia, ja erityisesti suomalaisia maatilayrittäjiä.
Edelleen olisin myös kiinnostunut kuulemaan, mitä Stefan Törnqvist tällä hetkellä arvelee Suomen ja euron tilanteesta suhteessa EU:hun.
http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Ilmoita asiaton viesti
Varsin hölmöltä kuulostava ajatus tuo 20 000 euron raja. Tämä tarkoittaisi viljatilalla sitä, että jos tulee katovuosi ja viljatulot jäävät alhaisiksi, myös tuet leikataan ”lisärangaistuksena”. Samoin tuo näyttäisi estävän sivutoimisen viljelyn, mikä on vljatiloilla täysin mahdollista, ja kai suositeltavaakin siksi, että viljan vijely on vahvasti sesonkiluonteista työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Muutosvastarinta sen suhteen, että euro perussyy kannattavuusongelmaan on suurta. Tämän tosiasian tunnustaminen on lähtökohta 500 miljoonan euron tuotannon tulotason lisääntymiseen. Yhteisvaluutta on arviossani 10 + % liian kallis ja vastaavasti ulkomailta tuleva elintarvike 10+% liian halpa. Tämä on perussyy Venäjän kaupan vientikiellon lisäksi. Maakiintiöiden lopettaminen on yksi tekijä maidon hinnan laskemiseen ja tukien vähittäinen alasajo. Mutta yhteisvaluutta euro on muutosvastarinnasta huolimatta pääsyy, näin minä ymmärrän. Tätä voidaan myös perustella sillä perustella, että ennen finanssikriisia tilanne oli nykyistä huomattavasti parempi. En löytänyt uusimpia tilannekatsausta, mutta tuonti on ilmeisesti yli kaksinkertainen vientiin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti