Pauli Juhani Pitkänen

Tyollisyys ja talous

Suomen työllisyysaste on noussut korkeammalle tasolle. Osa siitä menee kikyn piikkiin, osa hallituksen ratkaisuihin ja osa EKP toimintaan.  EKP on pumpannut 2000-2500 miljardia arvopareiden ostoon viimeisen 4-5 vuoden aikana, josta Suomen laskennallinen osuu on 20-25 miljardia. Euron sisämarkkinoiden  talouskasvu on siis paljolti tapahtunut velkarahalla.

On hienoa, että työllisyysaste on korkeammalla tasolla, mutta ei riittävällä. Sitäkään ei mahdollisesti ole tutkittu, että mikä on eläköitymisen vaikutus työllisyysasteeseen. Kun eläköityminen on suurempaa kuin työikään tulo, niin sen seurauksena työllisyysaste nousee.

BKT muodostuu suuruusluokaltaan noin 70 % sisämarkkinoilla ja 30 % ulkomarkkinoilla. Kansantaloudellista lisäarvoa ei ole tullut viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun ulkomaankauppa on ollut negatiivinen. Vientivetoista kasvua ja työllistymistä ei siis ole merkittävästi tapahtunut, vaan työllistyminen on tapahtunut pääsääntöisesti velkarahalla.

-----------------------------

Tästä voisi vetää sen kaltaista johtopäätöstä, että työllistämien ei pelkästään pelasta valtion taloutta, kun se ei poista euron tuomaa vientikilpailukyvyn leikkausta.  Europuolueet kannattavat tätä leikkausta luonnollisen asiana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Voidaan kysyä, miksi valtion talous ei nouse plus merkkiseksi, vaikka työllisyysaste nousee. Ennen finanssi- ja eurokriisiä pienemmilläkin työllisyysasteilla valtiontalous oli plus -merkkinen

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Miksi Ruotsin talous on plus merkkinen ja työllisyysaste reippaasti korkeampi ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset