*

Pauli Juhani Pitkänen

Kaikki blogit puheenaiheesta Lapsilisät

Lapsilisiä ei makseta kaikille lasten vanhemmille

Syntyvyys oli 1990-luvulla laskeva, 2000-luvulla nouseva ja nyt 2010-luvulla laskeva, eli syntyvyys on seurannut taloudellista tilannetta, ehkäpä pienellä viiveellä. Nykyinen näin alhainen syntyvyys on ollut 150 vuotta sitten, kun Suomessa oli nälkävuodet. Suomen väestö ei riittävästi uusiudu.

Ahvenanmaalla lapsiperheelle jää 7350 euroa enemmän kuin esim. Savonlinnassa

Ystäväni 5-lapsinen perhe Savonlinnasta. Asuvat omakotitalossa. Lapset 4v, 6 v, 8v , 10v ja 11v.   Isä insinööri ja äiti sairaanhoitaja..  Kummallakin vanhemmista kunnallisverotuksessa verotettavat tulot n. 30.000 eur.  Savonlinnassa kunnalisvero on 22,5% ja Maarianhaminassa 17,75%.

Olen tehnyt vertailun siitä, kuinka paljon enemmän savonlinnalaisperhe maksaa veroja yms. verrattuna Maarianhaminassa asuvaan vastaavaan perheeseen.

 

Perhe Savonlinnassa:

Lopetama tasa-arvoleikki

Ei hyvätuloset tartte lapsilisiä, kotihoidontukia eikä perustuloja. Mie en ainakhaan tajua, miksi hyvätulosille maksettaan, jos kerta köyhimmillä on puute ruuasta, lääkkeistä, hoivasta.

Niin ja jos kerta maa on menossa nurin, miksi leikittään tasa-arvolla, ko voitas panna rikhaat maksaan saihrautensa ja vanhustensa hojjon. Jos siis kerta, Suomi on katastrooffin parttaalla, alettas oikeasti välittään toisistamme.

Lapsilisäkö olisi verolle pantava?

HS:n artikkeli (http://www.hs.fi/kotimaa/a1458105996815?jako=eba096035f7e8cf7517e3d4a6eb56f7d) lapsilisien mahdollisesta verottamisesta kirvoitti henkilökohtaisen ajatushautomoni jälleen suoltamaan tekstiä aiheesta.

Hallitus laittaa yhteiskunnan vapaamatkustajat takaisin ruotuun

Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon yli tuhat alaikäistä lasta vuosittain, kirjoittaa uutislehti Keskisuomalainen. Pääosin syy löytyy vanhemmista sekä joukkoliikenteen tarkastusmaksuista eli niin kutsutusta pummilla ajamisesta. Viime vuonna nuorin velallinen ulosoton asiakas oli alle vuoden ikäinen sylivauva. Lapselta perittiin maksamattomia jäännösveroja yli 6 500 euron arvosta. 

Lapsilisä kuuluu myös köyhimmille

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa levisi vanha Savon Sanomien pääkirjoitus lapsilisistä (SS 26.1.2011). Siinä nostettiin esille huomattava epäkohta: aina Esko Ahon hallituksen ajoista, vuodesta 1994 saakka, lapsilisät on katsottu tuloksi toimeentulotuen saajille. Näin ollen ne leikkaavat lapsiperheellisten saamia toimeentulotukia.

Korvataan hyvätuloisten lapsilisät tuloverovähennyksellä

Suomessa lapsiperheet jakautuvat yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin. En ole varmasti ainoa, joka on huomannut, että yhä useampi pitkäaikaistyötön, työkyvytön ja/tai kouluttamaton pariskunta lisääntyy ilman vakavaa ja asianmukaista harkintaa elääksen tuilla samalla, kun lapsettomat uraihmiset polttavat itsensä loppuun toimeentulopelon ja biologisen kellon kanssa. Lastenteolle pitäisikin löytää tasapaino kotimaisen lapsiluvun kasvattamiseksi ja lapsiköyhyyden vähentämiseksi.

Lapsissa on tulevaisuus

Suomi on siitä jännä eurooppalainen maa, että täällä on tähän asti voinut yhdistää perheen ja äidin työuran. Nyt kun hyvinvointia puretaan yhä kiihtyvään tahtiin, niin ensimmäisenä on yhteisestä veneestä heitetty naiset ja lapset. Reilua, eikös vaan?

Lapsilisien leikkaaminen, johon jopa SDP lähti muodollisen vastarinnan jälkeen mukaan, päätettiin hallituspuolueiden hiljaisesti hyväksymänä samana päivänä kun median huomio kiinnittyi tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Monet arvelivat, että tämä oli syy siihen, miksi asiasta ei noussut meteliä.

Näpit irti "rikkaiden" lapsilisistä

Vaalien alla poliitikoilla on tapana sortua populistisiin möläytyksiin. Julkisten menojen leikkauspaineet ovat kovat, joten en ihmettelisi, jos pian taas vaaditaan lapsilisien poistamista ”rikkailta”. Tuttavapiiristäkin on pulpahdellut viime aikoina tämänsuuntaisia kommentteja.

Kuka kuuntelee köyhää?

Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari totesi reilu kuukausi sitten varsin tylysti, mutta osuvasti, että ”tässä maailman parhaassa maassa on joukko ihmisiä, joiden hyvinvointi on kehitysmaiden tasolla”. Viime aikoina hän on tutkinut mm. leipäjonojen ihmisiä, joiden elinolosuhteisiin hän osin viittaa. Saari on tämän päivän johtava hyvinvointitutkimuksen tekijä Suomessa, joten hänen sanomisiaan kannattaa kuunnella herkällä korvalla nyt, kun eriarvoistuminen on kiivaampaa kuin aikoihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä