Pauli Juhani Pitkänen

Kaikki blogit puheenaiheesta Tiede

Onko lääkärin osattava erottaa ripuli reisiluun avomurtumasta?

Otsikon kysymys tarkoittaa yleistäen, onko asiantuntijan osattava tehdä oman ammattialansa mukaisia arvioita ja jaotteluja.

Uskon, että jokainen järkiperäisesti asiaa ajatteleva vastaa kysymykseen myöntävästi.

Tuomarin osalta vastaava osaamisvaade koskee esimerkiksi rikos- ja riitatapausten jaottelua näytön epäselvyyden mukaan. Mahdollisia vaihtoehtoja on ainakin kolme.

Mitä tulee taiteeseen..

Niin, mitä tulee taiteeseen on se niin tärkeää, että meillä on sitä varten virkamiehet ja lautakunnat sekä elätämme näitä verovaroin. Mutta sitten nämä taiteilijat itse, heille meillä ei ole kuin pienen pienet apurahat, kovat vailinnat kuka niitäkin saa ja sitten vielä kuittirumpaa. Näitä taitelijoita varten me peitellen verojamme maksamme, mutta vain heille, jotka taitelijoita valvovat, vahtivat, sensuroivat ja hulluiksi leimaavat.

Tiede ja politiikka ne (huonosti) yhteen soppii

Politiikan rikkinäisyydestä valittaminen ja ehdotukset sen korvaamiseksi ovat julkisessa keskustelussa varsin tavallisia. Viime aikoina tätä ovat tehneet esimerkiksi Hjallis Harkimo, Esko Valtaoja sekä Katri Saarikivi, joista kaksi viimeksi mainittua edustavat tiedeyhteisöä. Heidän ulostulojaan leimaa erikoinen tietämättömyys tiedepohjaista päätöksentekoa koskevasta tutkimuksesta, joka ei herätä luottamusta sen suhteen, että tieteentekijöillä olisi edellytyksiä osallistua päätöksentekoon.

Virkatuomarien tuomioiden mukaan kuussa on elämää!

Toisin sanoen “seitsemän epärehellisen tuomarin tapaus”.

Ei ole tavatonta, että joku ketku saattaa saada jopa tuomarin uskomaan, että kuussa on elämää. Esimerkiksi syylänenäisiä, ilkeitä lastentarhanopettajia.

Eikä sekään ole kovin yllättävää, että jokin yksittäinen tuomari väärentää tuollaisen uskon johdosta antamansa tuomion uskonsa mukaiseksi, vaikka hän on viran mukana saanut Galilein kehittämän “tiedekaukoputken”, jota hän on velvollinen käyttämään ennen jokaisen tuomion antamista.

Kun henkilökohtaisista tiedoista tehdään ammuksia some-riitelyyn

Pari viime päivää Twitterissä on käyty kiivasta keskustelua laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta tieteellisen tutkimuksen metodina. Keskustelun aloitti MTV:n toimittaja Ivan Puopolo, jonka valmius keskustella asiasta pysyi jatkuvasti asiallisella linjalla. Harmillisesti aivan liian moni akatemian edustaja sortui vastaväitteissään erilaisiin argumentaatiovirheisiin, kuten auktoriteettiin vetoamiseen ja argumentointiin henkilöä vastaan.

Kari Enqvistin “lähetyskäsky” järkiperäisyyden edistämiseksi koskee kaikkia

 

“Siksi kehotan tutkijoita: vyöttäkää kupeenne, ottakaa sauvanne ja lähtekää julkisuuteen.  Menkää  ja tehkää poliitikot ja kaikki kansa opetuslapsiksenne. Kastakaa heitä järkiperäisen ajattelun nimeen ja opettakaa heille kriittisyyttä.”

Suomalainen tutkimus maailman huipulle

Kaiken koulutuksen tulee avata eikä rajata yksilön tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suomen peruskoulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Se ansaitsee jatkokseen myös huipputason keski- ja korkea-asteen koulutuksen. Koulutuksen huipulla on yliopistolaitos, joka huolehtii täysin uuden tiedon tuottamisesta. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus on valitettavasti ollut hyvin vaihtelevaa. Yliopistojen rahoitusta on leikattu eivätkä huipputason tutkimusryhmät voi luottaa tulevaan, mikä vähentää tutkimustyön mielekkyyttä ratkaisevasti.

Hallitus ja koulutususkovaiset eivät ”panneet” yliopistoja kuntoon

Moni politiikkaa vähääkään seuraava muistaa elävästi videoilta välittyneen hengen, joka vallitsi Keskustapuolueen vuoden 2015 vaaliristeilyllä. Hurmioitunut risteilyväki tanssi ja lauloi innoissaan panevansa Suomen kuntoon. Juha Sipilä oli kuin messias, joka insinööritaidollaan mullistaa Suomen politiikan ja luuttuaa tehottoman hallintokoneiston puhtaaksi, pelastaen samalla koko Suomen tulevaisuuden. Nyt jopa surullisenkuuluisaksi mielletty Suomi kuntoon -vaalimainoslaulu on ehtinyt kasvaa yli neljän vuoden ikäiseksi. Suomea ei pantu kuntoon, hallituskin ehti erota.

Saako sanoa?

Keskustelukulttuuri on mennyt Suomessa oudoksi. Mielipiteen kertominen julkisesti saa liikkeelle laumat, joiden ainoana pyrkimyksenä tuntuu olevan sanojan vaientaminen. Kaikki kriittiseksi tulkitut kysymyksetkin ovat pahasta. Kun useampi puoluejohtaja näyttää hyväksyvän miljardiluokan käpin lupaustensa ja rahoituskeinojensa välille, on asiasta kysyminen irvailua ja vihapuhetta.

Ilmastonmuutos.... lentäminen

Mortonki, Tässä nyt kovasti kohkataan lentämisestä ja sen päästöistä. Kielletään kaikki-mentaliteetillä. Kuinka iso asia lentäminen on ja kuinka siihen pitäisi suhtautua täällä Suomen tantereella. Mikä on lentoveron hyödyt ja haitat?/ Aloitetaan numeroista. Tilastokeskuksen mukaan kotimaan lennot on 0,2% Suomen päästöistä. Ylen mukaan ne on 5% Suomalaisten lentämisestä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä